Kuulutko niihin onnekkaisiin, jotka tuntuvat olevan muita paljon harvemmin sairaana?

Ja jos asia on niin päin, että tunnet olevasi liian usein sairaana, vaikka yleinen terveystilasi on hyvä, sinua varmasti kiinnostaa miksi toiset pysyvät helpommin terveinä. Tämä on selvitetty Health -sivustolla. Sen varmasti jo tiedät, että jos immuunijärjestelmä toimii heikosti, silloin ne taudit tarttuvat helposti. Mutta miksi se toisilla toimii paremmin ja voiko sitä saada jotenkin toimimaan paremmin?

Sehän ei ole reilua, että esimerkiksi kahdesta perusterveydeltään yhtä terveistä naisista toinen sairastaa vuoden aikana neljä viisi flunssaa ja toinen yhden tai hänellä voi jopa koko vuosi kulua ilman flunssaa. Joidenkin uskotaan olevan erittäin vastustuskykyisiä joitakin bakteeri- ja virusinfektioita kohtaan. Heillä tuntuu olevan ns. superimmuniteetti.

Genetiikalla on suuri vaikutus sairastuvuuteen

Se, että ei sairastu helposti, liittyy moneen asiaan. Genetiikalla on siinä suuri rooli. Immunologisia geenejä on monenlaisia ja ne ovat todella monimutkaisia. Immuunivaste riippuu niiden yhteisestä suorituskyvystä.  Monet asiantuntijat uskovat, että immuniteetti muodostuu jo lapsena ja ehkä jopa ennen syntymää.

Imeväisikään ja lapsuuteen, ja ehkä myös kohdussa olon aikaan, liittyy tekijöitä, jotka edistävät immuunijärjestelmän kehitystä, mutta niitä ei ymmärretä täysin. Lisäksi ympäristötekijät, kuten epäpuhtaudet ja toksiinit, voivat myös ajan myötä heikentää immuunijärjestelmää.

Myös lapsuudessa tapahtuneilla asioilla on paljon merkitystä. Mitä enemmän bakteereja ja viruksia on lapsena kosketellut, sitä älykkäämpi on immuunijärjestelmästä tullut. Siksi siitä voi olla haittaa, jos lapsi elää liian puhtaassa ympäristössä ja esimerkiksi hänen käsiään puhdistetaan jatkuvasti. Mutta tällä hetkellä käsien puhtaus on kuitenkin tärkeää, koska meidän ympärillämme vaanii ikävä koronavirus.

Myös elintavoilla on vaikutusta joko hyvään tai huonoon suuntaan

Stressi, ylipaino, runsas alkoholinkäyttö ja huono hygienia, voivat heikentää immuunivastetta. Mutta sitä taas voi parantaa terveellisillä elintavoilla sekä monilla teoilla. Ruokavalio on yksi, jolla voi tehdä suuria muutoksia siihen, kuinka usein sairastuu. Hyvä ruokavalio tähän on sellainen, josta löytyy hedelmiä ja vihanneksia, jotka sisältävät paljon sinkkiä, rautaa ja C-vitamiinia.

Myös omega-3-rasvahapot ovat tärkeitä. Niitä saadaan esimerkiksi rasvaisista kaloista kuten lohesta, jota syömällä lisätään lymfosyyttien tuotantoa. Lymfosyytit ovat immuunisoluja, jotka ovat etulinjassa taistelemassa infektioita vastaan.

Myös liikunta auttaa. Se parantaa verenkiertoa ja lisääntynyt verenkierto taas lisää bakteereita torjuvien vasta-aineiden tuotantoa. Liikunta vähentää myös stressiä, jolloin immuunijärjestelmä toimii paremmin.

Unen laadulla on myös merkitystä. Kun nukkuu hyvin, keho vapauttaa immuuniproteiineja, joita kutsutaan sytokiineiksi, jotka auttavat torjumaan infektioita ja hallitsevat kehon reaktioita stressiin. Joten unenpuute voi johtaa sytokiinien ja muiden suojaavien immuunisolujen alituotantoon, jolloin on alttiimpi infektioille.

Jos elät jo terveellisesti, jatka samaa rataa. Jos silti tunnet, että sairastut normaalia useammin, se voi johtua asioista, johon ei voi vaikuttaa. Mutta jos elämäntavoissasi on jotain korjattavaa, se kannattaa tehdä.

Lähde: Health