Lahjat, ruoat, kukat, koristeet ja muut joulutarvikkeet nielaiset kotitalouksien budjeteista satoja euroja. Jouluun käytettävä raha kuitenkin vaihtelee suuresti kotitalouden taloudellisen aseman mukaan.

Joulu on suomalaisille selvästi kallein juhlapyhä ja se vie kotitalouksien budjeteista selvästi eniten rahaa. Tämä selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.

Kyselyn mukaan puolet käyttää jouluun enintään 400 euroa. Keskivertosuomalaisen palkasta jouluun käytettävä summa on runsaat kymmenen prosenttia, mutta verojen jälkeisestä palkasta osuus on vieläkin suurempi.

Lähes joka kymmenes (8 %) käyttää jouluun yli tuhat euroa. LähiTapiolan mukaan yli tuhannen euron joulubudjetit ovat kuitenkin yleisempiä suurituloisilla, yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevilla kuin muissa tuloluokissa; enemmän kuin joka viides tuloluokan vastaaja sanoi käyttävänsä jouluun yli tuhat euroa.

Lapsiperheillä yli satasen ”joululisä”

Kyselyn mukaan lapsiperheissä joulu on kalliimpi juhla kuin lapsettomilla pariskunnilla. Vähintään kahden lapsen perheissä joulubudjetti ylittää 400 euroa 45 prosentilla vastanneista, kun taas lapsettomista pariskunnista yli puolet sanoi käyttävänsä jouluun rahaa enintään 400 euroa.

”Joulubudjetti on keskimäärin 460 euroa kotitaloutta kohti. Lapsiperheiden joululisä lapsettomiin verrattuna on noin 130 euroa (eli lapsettomilla 420 euroa ja lapsiperheillä 550 euroa) ja luonnollisesti sitä suurempi mitä isompi perhe”, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo tiedotteessa.

”Joulumenot ovat sekalainen kokoelma välttämättömistä arkimenoista, tarpeellisista isommista hankinnoista, jouluperinteistä, lomailusta ja ylellisyydestä. Erinomaisesti toimeentulevilla joulubudjetti on keskimäärin nelinkertainen suhteessa kotitalouksiin, jotka arjessaan joutuvat jatkuvasti tinkimään”, hän jatkaa.

Lahjoja hankitaan monesta paikasta

Arjen katsaus -kyselyn mukaan yleisin joululahjojen ostopaikka on supermarketti, jonne on helppo keskittää jouluostokset. Supermarketista saa lahjojen lisäsi hankittua ruoat ja muut jouluun tarvittavat tavarat sekä asiat.

Verkkokauppa oli vastaajien mukaan toiseksi yleisin lahjojen hankintapaikka ja niiden käyttö lahjojen hankintaan on suosittua etenkin lapsiperheissä. Lahjoja hankitaan myös erikoisliikkeistä, mutta jo hieman vähemmän kuin verkkokaupoista.

LähiTapiolan mukaan lahjojen antaminen ei kuitenkaan ole kaikille tärkeää. Noin viidennes (19%) vastaajista kertoi, että he eivät anna joululahjoja.

”Korut ja kirjat ovat joulun kestosuosikkeja, niissä joulu tuo vuoteen ikään kuin kolmannentoista myyntikuukauden. Digi, lelut ja kukat tuovat noin puoli kuukautta lisämyyntiä”, Nummiaro sanoo.

”Materian sijasta voi miettiä myös taitolahjaa. Taloustaidot opitaan parhaiten lähipiiristä ja käytännön kautta pienestä pitäen. Esimerkiksi rahastoilla voi herätellä mielenkiintoa ja jakaa säästämisen perustaitoja”, hän vinkkaa.

Nuoret naiset ostelevat eniten verkosta

Myös Klarna on selvittänyt suomalaisten ostokäyttäytymistä joulun aikaan. Klarnan datan mukaan tänä vuonna nettikaupan jouluostoksista jopa 68 prosenttia on naisten tekemiä.

Eniten jouluostoksia netissä tekivät 18-35-vuotiaat suomalaiset, joiden osuus ostoksista oli tänä vuonna 46 prosenttia. Seuraavaksi eniten shoppailivat 36-55-vuotiaat ja 12 prosenttia joulun nettiostoksista lähti yli 56-vuotiaille asiakkaille.

Siinä missä LähiTapiolan kyselyn mukaan noin viidennes ei osta joululahjoja lainkaan, on Klarnan kyselyssä saatu erilainen tulos. Klarnan kyselytutkimuksen mukaan jopa kolmasosa suomalaisista (32,8%) ei suunnittele ostavansa joululahjoja lainkaan.

Lahjaostoksille jo syksyllä

Joululahjoja suomalaiset ostavat pääosin hyvissä ajoin. Kyselyn mukaan noin kolmannes (30,3%) aloittaa jouluostosten suunnittelun syys-lokakuussa ja 37,5 prosenttia aloittaa sen marraskuussa.

Marraskuulle painottuu myös joululahjojen ostaminen: suurin osa (40,3 %) suomalaisista aloittaa joululahjojen ostamisen marraskuussa, seuraavaksi eniten vastaajista aloittaa sen joulukuun alkupuolella, kun taas viidennes aloittaa joulushoppailun jo syys-lokakuussa.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS ja siihen vastasi kaikkiaan 1 120 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely toteutettiin joulukuussa 2019 ja sen tulosten virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Klarna teetti kyselynsä marraskuun alussa ja siihen vastasi yli tuhat suomalaista kuluttajaa. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin myyntidataa, jota on kerätty Klarnaa käyttävistä suomalaisista verkkokaupoista 3.-16. joulukuuta 2019.