Jos äidillä on useita epäonnistuneita parisuhteita, voi lapselle käydä samalla tavalla.

Jos parisuhteesi eivät ota onnistuakseen, voi taustalla olla äitisi kokemukset rakkauselämässä. PLOS ONE -journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiset, joiden äideillä oli enemmän romanttisia kumppaneita, seuraavat usein äitinsä jalanjäljissä.

Metron mukaan tämä tarkoittaa siis käytännössä sitä, että jos äidilläsi on ollut useita eroja ja parisuhteita – avo- tai avioliittoja – jotka eivät kestäneet, koet itse todennäköisesti samaa. Tutkijat uskovat, että tämä johtuu siitä, minkälaisia ihmissuhdetaitoja oppii äidiltään ja se määrittelee, miten vakaita parisuhteesi tulevat olemaan.

Tutkimuksen pohjana käytettiin dataa yli 7 000 äidiltä ja heidän biologisilta lapsiltaan. He osallistuivat National Longitudinal Survey of Youth 1979 – ja National Longitudinal Survey of Youth Child and Young Adult -tutkimuksiin.

Metron mukaan tutkimuksiin osallistuneita seurattiin vähintään 24 vuotta liittyen avioliittoon, avioeroon, avoliittoon ja eroamiseen. Ohion osavaltionyliopiston tutkimuksessa selvisi, että sekä äidin avioliittojen että avoliittojen määrällä oli kytkös siihen, kuinka monta kumppania heidän lapsillaan oli.

Kun tutkijat vertailivat sisaruksia, he huomasivat, että pidempään äitinsä rakkauselämälle altistuneilla sisaruksilla oli enemmän kumppaneita kuin lyhyemmän aikaa altistuneilla sisaruksilla. Esimerkiksi siis jos yksi sisaruksista lähti pois kotoa opiskelemaan ja toinen jäi asumaan äidin kanssa ja näki hänen kumppaneiden vaihtuvan, oli kotona äidin kanssa asuneella sisaruksella myöhemmin elämän aikana enemmän romanttisia kumppaneita.

”Tuloksemme viittaavat siihen, että äideillä on tiettyjä ominaisuuksia, jotka tekevät heistä enemmän tai vähemmän haluttuja avioliittomarkkinoilla ja parempia tai huonompia parisuhteissa”, tutkimusta johtanut humanististen tieteiden apulaisprofessori Claire Kamp Dush kommentoi.

”Lapset perivät ja oppivat nuo taidat ja käytösmallit ja voivat viedä ne mukanaan omiin parisuhteisiinsa”, hän jatkoi.

Avioliittotrendejä ja -ominaisuuksia vuosien ajan tutkinut Kamp Dush totesi, että yksi selvä tekijä on se, että on tiettyjä periytyviä omainaisuuksia, kuten masennus, mitkä vaikuttavat siihen, miten ihmiset ovat kanssakäymisissä muiden kanssa.

Tämän lisäksi vanhemmat tarjoavat pohjan sille, miten olla sosiaalinen ihminen. Tutkimuksesta myös uutisoineen Daily Mailin mukaan lapsiaan kasvattavat aikuiset antavat mallin siihen, miten näyttää kiintymystään, miten riidellä, miten pyytää anteeksi, miten esitellä itsensä sekä miten kanssakäyminen voi vaihdella vanhempien ihmisten tai eri sukupuolten kanssa tai naapureiden tai tuntemattomien kanssa.

Nämä ominaisuudet vuorostaan vaikuttavat siihen, miten ihmiset toimivat parisuhteissa, haluavatko he niitä vai pelkäävät niitä ja miten he vaistomaisesti käyttäytyvät henkilön kanssa, kenestä välittävät.

Kamp Dushin mukaan deittailu on muuttunut paljon – etenkin odotukset kumppanin suhteen ovat ajan mittaan kasvaneet ’naurettavan’ korkeiksi. Mutta kun on kyse siitä, että valitsee kumppanin, jota tapailee, kenen kanssa asuu tai menee naimisiin, uskoo Kamp Dush joidenkin ydinelementtien pysyvän samana, kuten miten kritisoimme toisiamme.

”Minusta osa näistä tavallisista asioista, jotka ohjaavat tyytyväisyyttämme, eivät muutu ikinä”, Kamp Dush sanoi Daily Mailille.

”Jos näet äitisi olevan erittäin kritisoiva kumppanilleen tai sinulle, otat sen mukanasi omaan intiimiin suhteeseesi. Me opimme samanlaisia tapoja parisuhteessa olemisesta äideiltämme”, hän lisäsi.

Psykoterapeutti Shirani M Pathakin mukaan käy järkeen, että äitien taidoilla on niin voimakas vaikutus ihmissuhteisiin.

”Lapset oppivat katsomalla”, hän selitti Daily Mailille.

Pathak ohjaa nopeasti uusien avio-ongelmista kärsivien asikkaidensa kanssa keskustelun siihen, minkälaiset suhteet perheessä oli, kun he olivat pieniä.

”Silloin me näemme, miten jokainen henkilö toteuttaa kaikkia näitä samoja lapsuuden dynamiikkoja”, hän selitti.

”Me toistamme sitä, mitä tiedämme, toistamme kaikkea omasta lapsuudestamme”, Pathak lisäsi.

Vaikka Ohion osavaltionyliopiston tutkimuksessa ei selvitetty isien vaikutusta, Pathakin mukaan siitä ei ole epäilystä, etteikö vaikutusta olisi. Pathak on työssään kohdannut vain vähän todisteita, jotka osoittaisivat vääräksi myytin siitä, että naiset etsivät isiensä kaltaisia miehiä suhteeseen.

”Uskon, että se on totta”, Pathak sanoi.

”Koetamme luoda uudelleen kokemuksen, koska se on tuttu, se on mitä tiedämme. Siksi me todennäköisesti päädymme sellaiseen suhteeseen”, hän totesi.

Kamp Dushin mukaan vaikutus ei koske vain avioeroja. Monet lapset näkevät vanhempiensa eroavan, aloittavan uusia avoliittoja ja niidenkin päättyvän.

”Kaikki nämä parisuhteet voivat vaikuttaa lasten tuloksiin, kuten näemmä tässä tutkimuksessa”, hän kertoi.

”Tuloksemme viittaavat siihen, että äidit saattavat välittää omat avioitumiskelpoiset ominaisuutensa ja parisuhdetaitonsa lapsilleen – hyvässä ja pahassa”, hän jatkoi.

”Voi olla, että äideillä, joilla on ollut enemmän kumppaneita, ei ole hyviä parisuhdetaitoja tai he eivät ole hyviä käsittelemään konflikteja tai heillä on mielenterveysongelmia, kaikki nämä horjuttavat parisuhteita ja johtavat epävakauteen”, Kamp Dush sanoi.

”Olivatpa tarkat mekanismit mitä tahansa, he saattavat välittää nämä piirteet lapsilleen, tehden lastensa parisuhteista vähemmän vakaat”, hän lisäsi.

Jos suhteesi siis jatkuvasti onnistuvat etkä löydä siihen syytä, tutustu äitisi rakkaushistoriaan ja katso, löydät yhteneväisyyksiä. Jos niitä löytyy, saatat silloin kulkea äitisi jalanjäljissä, mutta historiasta voi kuitenkin aina oppia – on sinun tehtäväsi tehdä itse omia, terveitä valintoja.

Voit tutustua tutkimukseen lisää täällä.

Lähde: Metro, Daily Mail