”Eliitti” onkin vahvimmin maahanmuuttoa vastaan, paljastaa tutkimus

Toisin kuin on luultu, tutkimuksen mukaan maahanmuuttovastaisuutta löytyykin eniten kaikkein etuoikeutetuimpien joukosta.

Parhaimmassa asemassa olevat suomalaiset ovat vahvimmin maahanmuuttoa vastaan, ilmenee Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa tehdystä tutkimuksesta. Tutkumuksessa tarkasteltiin 18-29-vuotiaiden asenteita vuoden 2015 eduskuntavaalien kynnyksellä.

Helsingin yliopiston mukaan vastoin vakiintuneita käsityksiä maahanmuuton voimakkaimmat vastustajat eivät ole heikossa asemassa olevia köyhiä tai työttömiä, vaan monen mittarin mukaan kaikkein etuoikeutetuimpia henkilöitä. Tämä vastaajien ”eliitti” muodostuu suhteellisen hyvin koulutetuista, korkeatuloisista ja henkisesti hyvin voivista henkilöistä, ja he puolustavat vahvasti vallitsevaa hierarkiaa ja siten omaa asemaansa.

”Tulos kyseenalaistaa syrjäytymisen ja maahanmuuttovastaisuuden välisen yhteyden. Ne, joilla on eniten menetettävää yhteiskunnallisissa mullistuksissa, ovat kaikkein epäluuloisimpia toisia kohtaan”, tutkijatohtori Rasmus Mannerström kertoo.

Tutkimusta varten asenteita mitattiin kaksi viikkoa ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja. Tutkimus toteutettiin internet-paneelina. Otos oli laaja ja suhteellisen edustava sukupuoli-, ikä-, koulutus- ja tulojakaumaltaan, vaikka kaupunkilaiset olivat hieman yliedustettuina.

”Tolkun ihmiset” olivat harvassa

Tutkimus osoitti, että sosiaaliset arvot, etenkin maahanmuutto, määrittivät ja polarisoivat vastaajien poliittista ideologiaa voimakkaammin kuin talouskysymykset.

”Maltilliset ’tolkun ihmiset’ olivat harvassa, ja vastaajat sijoittuvat vahvasti joko kannattamaan tai vastustamaan maahanmuuttoa”, Mannerström sanoo.

Poliittista ideologiaa on niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa perinteisesti mitattu yksiulotteisesti vasemmisto–oikeisto-akselilla tarkastelemalla lähinnä taloudellisia tekijöitä. Helsingin yliopiston mukaan viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että sosiokulttuuriset mieltymykset (ts. sosiaaliset arvot) ovat nousseet yhä tärkeämmäksi jakolinjaksi.

”Perinteisesti on oletettu, että vasemmisto on liberaalia ja oikeisto konservatiivista. Tällainen oletus on ehkä ollut perusteltu, sillä sosiaaliset arvot eivät ole aiemmin olleet poliittisesti yhtä merkittäviä. Mutta nykyisin on selvää, että taloudellisista näkemyksistä ei voi vetää arvoihin liittyviä johtopäätöksiä tai päinvastoin, vaan nämä asiat voivat mennä täysin ristiin”, Mannerström toteaa.

Miehistä joka kolmas oikeistokonservatiivi, naiset yliedustettuna vasemmistoliberaaleissa

Mitattaessa asenteita tuloeroihin, sosiaalietuuksiin, maahanmuuttoon, ympäristöön ja puolustusvoimien vahvuuteen löytyi neljä tyypillistä yhdistelmää eli niin kutsuttua asenneprofiilia: vasemmisto- ja oikeistoliberaalit sekä vasemmisto- ja oikeistokonservatiivit. Suurin ideologinen ryhmittymä olivat oikeistoliberaalit (44%), toiseksi suurin oikeistokonservatiivit (23%), kolmanneksi vasemmistokonservatiivit (18%) ja pienemimpänä vasemmistoliberaalit (15%).

Ryhmien koostumusta tarkasteltaessa tarkemmin huomaa, että miehistä joka kolmas oli oikeistokonservatiivi ja ainoastaan joka kymmenes vasemmistoliberaali. Naiset olivat puolestaan yliedustettuina vasemmistoliberaalien ryhmässä ja aliedustettuina oikeistokonservatiivien ryhmässä.

Kun tutkimuksen tuloksia jaotellaan puoluekantojen perusteella, huomaa selvän eron ”vanhojen” ja ”uusien” puolueiden välillä. Helsingin yliopiston mukaan kokoomus, keskusta, SDP ja vasemmistoliitto näyttäytyvät perinteisinä ”talouspuolueina”, sillä puolueiden kannattajat jakaantuivat talouskysymyksissä puolueiden linjojen mukaisesti vasemmistolaisiin ja oikeistolaisiin, mutta hajaantuivat arvoliberalismin ja -konservatismin kesken.

Vastaavasti vihreät ja perussuomalaiset näyttivät ensi sijassa olevan ”arvopuolueita”, koska näiden kannattajat olivat vahvasti joko liberaaleja tai konservatiiveja arvokysymyksissä, mutta täysin jakaantuneita talouskysymyksissä.

”Mitä enemmän poliittinen keskustelu keskittyy sosiokulttuuristen kysymysten ympärille, sitä enemmän tulevat etenkin perussuomalaiset, mutta osin myös vihreät, houkuttelemaan kannattajia kaikista muista puolueista”, Mannerström sanoo.

Voit tutustua tutkimukseen tarkemmin täällä.