Tällä viikolla on vietetty vuosittaista selkäviikkoa ja lauantaina 16. lokakuuta vietetään maailman selkäpäivää.

Erilaiset selkävaivat tulevat tutuksi monille suomalaisille. Terveystalon mukaan alaselkäkivut ovat selkärangan vaivoista yleisimpiä; noin 40 prosenttia naisista ja 35 prosenttia miehistä on kokenut alaselän alueella kipua viimeisen kuukauden aikana.

Mutta mistä alaselkäkipu johtuu, miten sitä ennaltaehkäistään ja hoidetaan? Muun muassa näihin kysymyksiin löydät vastaukset alta Terveystalon fysiatrian erikoislääkäri Lotta Kuusiselta.

1. Mistä alaselkäkipu yleensä johtuu?

Yleisimmät alaselkäkivun syyt ovat toiminnallisia, eli epäspesifejä. Kuusisen mukaan ne siis juontuvat siitä, miten selkä ja sen rakenteet jaksavat toimia ja kuinka kipua aistivat selän rakenteet kuormittuvat. Liiallinen kuormitus esimerkiksi yksitoikkoisissa asennoissa tai heikkous selän rakenteissa voi aiheuttaa kipua. Noidannuoli esimerkiksi voi olla epäspesifi alaselkäkipu.

Jos kipu on pitkäaikaista, voi syy löytyä kipua aistivan järjestelmän toiminnan muuttumisesta ja herkistymisestä. Kipua tuntuu, vaikka selän rakenteissa ei olisikaan mitään vialla. Noin 10 prosenttia selkäkivuista kroonistuu, eli kestää yli 3 kuukautta, jolloin kipua aistivan järjestelmän häiriöiden osuus kipua ylläpitävänä tekijänä korostuu.

2. Voiko alaselkäkipu olla merkki jostakin vakavammasta sairaudesta?

Kuusinen kertoo, että alaselän alueella tuntuva kipu on hyvin harvoin merkki mistään vakavasta sairaudesta. Valtaosa alaselkävaivoista (90 %) on toiminnallisia, eli epäspesifejä selkäkipuja. Loput 10 prosenttia luokitellaan alaselkäoireiksi, jotka johtuvat hermojuuren ärtymisestä ja aiheuttavat säteilykipua myös alaraajaan ja vain muutamassa prosentissa kyse on spesifistä syystä, joka voi liittyä tulehduksellisiin reumattisiin sairauksiin, murtumiin tai pahanlaatuisin syihin.

3. Milloin tulisi hakeutua lääkärille alaselkäkivun vuoksi?

Hyvälaatuiset selkäkivut ovat muutamassa viikossa ohimeneviä, mutta usein uusiutuvia vaivoja. Kuusisen mukaan ne saattavat pahentua tietyissä tilanteissa, kuten istuessa, kumarrellessa tai liikkuessa. Vaikka kipua helpottaa usein asennon vaihto ja tavanomaiset kipulääkkeet, voi olla hyvä hakeutua kuitenkin fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeuttiset toimet, harjoitteet ja ohjeet helpottavat kipua ja auttavat toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä ehkäisevät kipujen uusiutumista.

Kuusinen suosittelee hakeutumaan lääkärin vastaanotolle, jos alaselkäkipu muuttuu jatkuvaksi, yöunta haittaavaksi tai lepoa häiritseväksi kivuksi, johon ei auta tavanomainen särkylääke tai fysioterapeutin antamat harjoitteet. Välitöntä lääkärin arviota vaatii myös alaselkäkipu, johon liittyy tahatonta laihtumista tai kuumeilua, virtsaamis- tai ulostamisen ongelmaa, tai se muuttuu ja esimerkiksi alkaa säteillyä alaraajoihin ja aihettaa raajojen lihasheikkoutta.

4. Miten alaselkäkipua hoidetaan?

Selkäkipua hoidetaan lääkärien ja fysioterapeuttien vastaanotoilla, Kuusinen kertoo. Esimerkiksi Terveystalossa alaselkäkivun hoitoa ohjaa Käypä hoito -suositukseen ja tutkimusnäyttöön perustuva alaselkäkivun hoitopolku.

Hoitopolun ensimmäinen askel on ammattilaisen, lääkärin tai fysioterapeutin arvio selkäkivun luonteesta. Kuusisen mukaan jos kipu on toiminnallista, suositellaan hoidoksi fysioterapeutin ohjausta. Tämän lisäksi lääkäri ja fysioterapeutti suunnittelevat aina yksilöllisesti muun tarvittavan hoidon.

Harjoittelun ja fysioterapeutin ohjauksen lisäksi hoito voi sisältää myös lääkehoitoa ja psykologista tukea. Sairauslomaa ei yleensä suositella, sillä yksi selkäkivun hoitokeinoista on aktiivinen liikkuminen ja levon välttäminen.

5. Miten voin hoitaa ja ennaltaehkäistä itse alaselkäkipua?

Kuusisen mukaan selkäkipua voi ennaltaehkäistä muun muassa säännöllisellä liikunnalla ja erityisesti keskivartalolihasten vahvistamisella. Selän terveydestä huolehtiminen ja monipuolinen harjoittelu on sitä tärkeämpää, mitä enemmän selkä päivittäin kuormittuu.

Kuunen kertoo, että alaselkäkipua voi hoitaa itse tavanomaisilla kipulääkkeillä, kevyellä liikunnalla ja liikuskelulla. Jos jokin tekeminen tuntuu hyvin kivuliaalta, kannattaa tekemistä tauottaa hakeutumalla hetkeksi kipua helpottavaan asentoon. Fysioterapeutilta saa hyviä neuvoja ja käytännön ohjeita kuormitusta keventäviin asentoihin.

6. Saako kipeällä selällä liikkua?

Jos kyseessä on tavanomainen toiminnallinen alaselkäkipu, liikkeellä kannattaa olla selkäkivusta huolimatta. Liikkuminen on siis suotavaa ja turvallista, vaikka kipua tuntuisikin. Kuusisen mukaan liikkuminen usein vähentää kivun kestoa.

7. Mitkä tekijät altistavat alaselkäkivulle?

Kuusinen sanoo, että aiemmat kipujaksot ovat ennusmerkkejä seuraaville: jos selkä on ollut kipeä aiemmin, on sen uudelleen kipeytyminen todennäköistä. Ylipaino lisää välilevyongelmien esiintyvyyttä ja vaikeiden kipuongelmien esiintyvyyttä. Myös tupakoinnilla on selvä yhteys selkäkipujen esiintyvyyteen.

Fyysisiä riskitekijöitä ovat nostamista vaativat tehtävät, hankalat työasennot ja tärinä. Stressillä, ahdistuneisuudella, masennusoireilla ja heikolla työtyytyväisyydellä on myös yhteys kivun kokemiseen ja työkyvyn riskin kehittymiseen.

Kerroimme aiemmin neuvoja, miten pidät selästäsi huolta. Voit lukea tästä lisää täällä.