Rintaruokittuja lapsia verrattaessa vauvanmaitoseoksella ruokittuihin sisaruksiinsa selvisi, että vaikutukset eivät hirveästi eroa, mutta rintaruokituilla astmariski oli korkeampi.
Imettämisen etuja on tutkimuksen mukaan liioiteltu. Social Science & Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus selvitti imettämisen vaikutuksia seuraamalla sisaruksia, joita ruokittiin eri tavoin varhaislapsuuden aikana.
Tutkimuksen päätekijä Cynthia Colen seurasi yli 8 000 lasta, joista 25 prosenttia olivat ”ristiriitaisissa sisaruspareissa” eli toista lapsista imetettiin ja toista lasta ei. Tutkimuksessa sen jälkeen arvioitiin kyseiset sisarusparit 11 eri tekijöiden kannalta, muun muassa painoindeksin, astman, älykkyyden eri asteiden, hyperaktiivisuuden ja vanhempiin kiintymisen suhteen.
Kun eri perheiden lapsia verrattiin, rintaruokitut lapset pärjäsivät paremmin mainittujen 11 tekijöiden kohdalla kuin pulloruokitut lapset. Colenin mukaan kuitenkin äidit, jotka rintaruokkivat lapsiaan, ovat epäsuhtaisessa asemassa, sillä he ovat yleensä varakkaampia ja paremmin koulutettuja.
Kun samassa perheessä olevia sisaruksia, joita oli ruokittu eri tavalla, verrattiin keskenään, tuloksissa ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja muuten kuin astman kohdalla. Tutkimuksen mukaan rintaruokituilla lapsilla oli korkeampi riski astmaan kuin lapsilla, joita oli ruokittu vauvanmaitoseoksella.
Colenin tutkimus on ainutlaatuinen, sillä hän tarkasteli lapsia 4-14-vuoden ikäisinä. Muut rintaruokintatutkimuset ovat tarkastelleet sen vaikutuksia ainoastaan lasten ensimmäisten elinvuosien aikana.
Colen tuli siihen lopputulokseen, että rintaruokinta on hyvästä, mutta sen ei pitäisi olla valtava yhteiskunnallinen prioriteetti.
”Meidän pitää tarkastella huolellisemmin, mitä ensimmäisten elinvuosien jälkeen tapahtuu ja ymmärtää, että rintaruokinta voi olla todella vaikeaa, jopa kestämätöntä joillekin naisille. Sen sijaan, että heitä syytettäisiin, meidän pitäisi olla enemmän realistisia siitä, mitä rintaruokinta tekee ja ei tee”, Colen sanoi.
Lähde: The Slate