Luontolivessä seurataan nyt lintujen syyselämää - hyvällä tuurilla voi bongata harvinaisempiakin lintuja

Lintukosteikon lajisto muuttuu syksyn mittaan, kun lintujen syysmuutto etenee.

WWF:n suositut Luontolivet ovat saaneet uuden lisäyksen. Uudessa Lintulahti-kamerassa seurataan lintujen elämää Kirkkonummella sijaitsevalla kosteikolla.

”Haluamme tämän kameran avulla tarjota mahdollisuuden seurata lintukosteikon syksyn etenemistä”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen kertoo.

”Jotkut muuttolinnuista, kuten useimmat kahlaajat, ovat jo jättäneet Suomen, ja seuraavaksi on vuorossa suurempien lintujen kuten hanhien ja niiden jälkeen joutsenien päämuuttoaika. Varsinkin joutsenia viivyttelee Suomen rannikolla aina talven tuloon asti”, hän jatkaa.

Kamera sijaitsee Metsähallituksen hoidossa olevalla luonnonsuojelualueella. Lintulahti-kamera on toteutettu yhdessä kosteikkoa hallinnoivan ja hoitavan Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa ja sen teknisestä toteutuksesta vastaavat LiveEye, Pukki Visuals ja WWF.

Mahdollisuus bongata harvinaisempia lintuja

Suorassa lähetyksessä voi nähdä monia eri lintuja, sillä lajisto muuttuu syksyn mittaan lintujen syysmuuton edetessä. WWF:n mukaan myös meriveden korkeus vaikuttaa siihen, mitkä linnut kosteikolla viihtyvät.

Sorsalajeista paikalla runsain on tavi, mutta lisäksi kamerassa voi nähdä esimerkiksi sinisorsan, haapanan, lapasorsan tai telkän. Myös laulu- ja kyhmyjoutsen sekä harmaahaikara saattaa esiintyä kuvassa.

Hyvällä tuurilla kuvaan voi osua hieman harvinaisempikin siivekäs, kuten harmaasorsa tai jalohaikara.

”Kannattaa seurata tarkkaan kamerassa näkyviä suuria valkoisia lintuja. Suurin osa niistä on laulu- ja kyhmyjoutsenia, mutta pienellä tuurilla voi onnistua näkemään myös jalohaikaran! Se on lähes harmaahaikaran kokoinen ja muotoinen, mutta vitivalkoinen”, Tolvanen sanoo.

Uhanalaisia lintulajeja

WWF kertoo, että yli kolmasosa Suomen kosteikkojen lintulajeista on uhanalaisia. Sellaisetkin vielä melko runsaat ja tässä kamerassa mahdollisesti esiintyvät lajit, kuten tukkasotka, haapana ja jouhisorsa luokitellaan uhanalaisiksi kantojen nopean taantumisen takia.

Suurin syy kosteikkojen lintulajien uhanalaisuuteen on vesien rehevöityminen sekä siitä johtuva kosteikkojen umpeenkasvu ja ruovikoituminen. WWF:n mukaan luontaisten kosteikkojen määrää on myös vähennetty kuivattamalla niitä maa- ja metsätalouden tarpeisiin.

Tavallisin tapa hoitaa rehevöitynyttä ja umpeenkasvanutta kosteikkoa on lisätä avointa alaa laidunnuksella, niitolla ja ruoppauksella. Niinpä lintujen lisäksi kamerassa voi nähdä myös itäsuomenkarjaa, joka laiduntaa luonnonsuojelualueen rantaniityllä.

Kosteikko on ympäristöministeriön vuonna 2020 käynnistämän HELMI-ohjelman kohde, minkä tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa. Metsähallituksen suojelubiologi Antti Below’n mukaan lintuvesien ja kosteikkojen osalta HELMI-ohjelman tavoitteena on kunnostaa 80 arvokkainta ja kiireellisimmin kunnostusta kaipaavaa kohdetta vuoden 2023 loppuun mennessä.

Löydät WWF:n Luontoliven ja Lintulahti-kameran täältä. Aiemmista livelähetyksistä, kuten sääksikameran tai Norppaliven ikuistamista hetkistä, on katsottavissa tallenteet WWF:n sivuilla.