Eri koirarotujen välillä havaittiin suuria eroja pelokkuuden suhteen.

Koiran heikko sosiaalistaminen, passiivinen elämäntyyli ja kaupunkimainen elinympäristö ovat yhteydessä koiran sosiaaliseen pelokkuuteen. Tämä ilmenee Helsingin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta.

Pelko on tunteena normaali ja elintärkeä reaktio, joka auttaa yksilöä selviämään uhkaavista tilanteista, mutta koirilla pelokkuus on yleisimpiä käytöshäiriöitä. Pelokkuudesta puhutaan kuitenkin käytöshäiriönä silloin, kun pelko on liiallista sekä häiritsee koiran elämää.

Koirien sosiaalinen pelko liittyy erityisesti vieraiden ihmisten ja koirien pelkoon. Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan pennun puutteellinen totuttaminen erilaisiin tilanteisiin ja ärsykkeisiin oli voimakkaimmin yhteydessä sosiaaliseen pelokkuuteen.

Elinympäristölläkin on merkitys: tutkimuksen mukaan kaupungeissa asuvat koirat osoittautuivat pelokkaammiksi kuin maaseudun koirat.

”Tätä ei olekaan aiemmin tutkittu koirilla. Sen sijaan tiedetään, että ihmisten mielenterveyden ongelmat ovat yleisempiä kaupungissa kuin maaseudulla. Jatkoselvityksiä tarvitaan kuitenkin lisää, ennen kuin elinympäristöön liittyvistä syy-seuraussuhteista voidaan sanoa enempää”, tutkijatohtori Jenni Puurunen Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta kertoo tiedotteessa.

Liikuntakin liittyy koirien pelokkuuteen

Helsingin yliopiston mukaan aiempia tutkimuksia tukien koirien sosiaalinen pelokkuus osoittautui olevan muita yleisempää steriloiduilla nartuilla ja pienikokoisilla koirilla. Koon ja sukupuolen lisäksi myös liikunta liittyy pelokkuuteen.

Pelokkaat koirat liikkuivat rohkeita vähemmän ja niiden kanssa harrastettiin merkittävästi harvemmin. Mutta onko se syy vai seuraus, tätä pohtii professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta.

”Liikunnalla ja virikkeillä on aiemminkin havaittu myönteinen vaikutus käyttäytymiseen – sekä koirilla että ihmisillä”, Lohi toteaa.

”Pelokkaiden koirien vähäisempi aktiivisuus voi tietysti johtua myös siitä, että koiran stressaantuminen tietyistä tilanteista voi vähentää omistajan halukkuutta altistaa koiraansa niille. Pelokkaiden koirien kanssa ei ehkä yksinkertaisesti vain liikuta ja harrasteta niin paljon”, hän lisää.

Nämä ovat arimpia ja rohkeimpia koiria

Tutkimuksessa havaittiin merkittäviä eroja pelokkuudessa eri koirarotujen välillä. Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan espanjanvesikoira ja shetlanninlammaskoira osoittivat eniten sosiaalista pelkoa.

Vehnäterrieri sen sijaan oli yksi rohkeimista roduista. Myös cairnterrieri ja welsh corhi pembroke osoittivat ain vähän pelkoa muita koiria kohtaan.

”Erot eri rotujen välillä vahvistavat näkemystä siitä, että geenit vaikuttavat osaltaan pelokkuuteen samoin kuin moniin muihin mielenterveysongelmiin. Tämä kannustaa meitä jatkotutkimuksiin etenkin perinnöllisyyden osalta”, Lohi kertoo.

”Kaiken kaikkiaan tämä tutkimus antaa meille työkaluja parhaan ystävämme hyvinvoinnin parantamiseksi: monipuolinen pentuajan sosiaalistaminen, aktiivinen elämä ja huolella tehdyt jalostusvalinnat voivat vähentää sosiaalista pelokkuutta merkittävästi”, hän summaa.

Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -journalissa ja voit tutustua tutkimukseen lisää täällä.

Helsingin yliopistossa kartoitettiin sosiaaliselle pelolle altistavia riskitekijöitä lähes 6 000 koiraa koskevien tietojen avulla. Aineisto oli poimittu suuremmasta, lähes 14 000 koiraa koskevasta käyttäytymiskyselystä.

Tutkimus on osa laajempaa akatemiahanketta. Professori Lohen tutkimusryhmässä selvitetään koirien käyttäytymisen epidemiologiaa, ympäristö- ja perintötekijöitä sekä aineenvaihdunnallisia muutoksia.

Kommentit

Kommenttia