Rasvamaksa todetaan tavallisesti 40-60 vuoden iässä, mutta ihmisten lihomisen seurauksena sitä löytyy yhä useammin myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Joka neljännen aikuisen suomalaisen maksa on rasvoittunut, eli heillä on rasvamaksa, kertoo Syöpäsäätiö. Heistä joka viides sairastaa taudin vaikeampaa tulehduksellista muotoa, steatohepatiittia, joka voi ajan myötä edetä maksakirroosiksi.

Steatohepatiittia sairastavat olisi tärkeä löytää, koska heillä maksakirroosin sairastumisen riski on 20 prosenttia. Sitä voi vähentää laihduttamalla, liikkumalla ja välttämällä alkoholin käyttöä.

Syöpäsäätiön mukaan ei-alkoholiperäinen rasvamaksa on lisääntynyt voimakkaasti. Rasvamaksan taustalla onkin yhä useammin lihominen.

Syöpäsäätiön mukaan rasvamaksaa on syytä epäillä, runsaan alkoholinkäytön lisäksi, jos on selvä vyötärölihavuus tai 2-tyypin diabetes. Vyötärölihavista 7-8:lla kymmenestä on rasvamaksa, kun taas normaalipainoisilla sitä esiintyy 1-2:lla kymmenestä.

Lihomisen myötä nuoriltakin löytyy rasvamaksa

Rasvamaksa todetaan tavallisesti 40-60 vuoden iässä. Syöpäsäätiön mukaan ihmisten lihomisen seurauksena sitä löytyy kuitenkin yhä useammin myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Ei-alkoholiperäisestä rasvamaksasairaudesta puhutaan, kun henkilö juo vähemmän kuin 30 grammaa (miehet) tai 20 grammaa (naiset) alkoholia päivässä. Diagnoosi perustuu potilaan itse kertomaan arvioon alkoholinkäytöstään, sitä ei voi muuten erotella alkoholin aiheuttamasta rasvamaksasta.

Alkoholiin liittymättömässä maksasairaudessakin jo noin yksi annos alkoholia päivässä kaksinkertaistaa maksakirroosin riskin. Merkittävästi vyötärölihavan henkilön maksalle on yhdestä alkoholiannoksesta yhtä paljon haittaa kuin neljästä annoksesta laihan henkilön maksalle.

”Siitä ei ole tällä hetkellä yksimielisyyttä, pitääkö alkoholinkäytöstä luopua kokonaan”, sanoo professori Hannele Yki-Järvinen Helsingin yliopistosta.

Maksasyöpä yleistyy

Rasvamaksan seurauksena aiheutunut maksasyöpä lisääntyy myös voimakkaasti. Syöpäsäätiön mukaan maksasyöpään sairastuneiden määrä on kuusinkertaistunut Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana.

”Maksakirroosi on yleisin maksasyövän syy. Kirroosi voi tulla myös ei-alkoholiperäisen maksasairauden seurauksena”, Yki-Järvinen kertoo.

Ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin seurauksena tullut maksasyöpä on Yhdysvalloissa todettu kattavan 93 prosenttia maksasyövän lisääntymisestä ja osuuden voidaan olettaa olevan samantapainen myös Suomessa. Se lisääntyy edelleen voimakkaasti.

Maksasyöpään sairastuminen lisääntyy iän myötä ja eniten uusia tapauksia ilmenee noin 70-vuotiailla – kaksi kolmasosaa sairastuneista on miehiä. Maksasyöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 600 henkeä, ja Syöpäsäätiön mukaan se on ennusteeltaan huono: viiden vuoden kuluttua sairastumisesta elossa on kahdeksan prosenttia sairastuneista.

Yksi neljäosa maksasyövistä tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta, ilman kirroosia. Jos rasvamaksa etenee maksasyöväksi ilman kirroosia, syöpää on lähes mahdotonta löytää ajoissa.

Laihdutus ja liikunta hoitokeino rasvamaksaan

Yki-Järvisen mukaan 30-50 prosentilla väestöstä on geneettinen alttius sairastua rasvamaksaan. Perinnöllisistä syistä alttius rasvan kertymiselle maksaan on yksilöllistä.

Osa ihmisistä sietää ylipainoa ilman maksan rasvoittumista, mutta koska rasvamaksan perinnöllinen taipumus on hyvin yleistä, useimmilla selvä vyötärölle keskittynyt ylipaino alkaa rasvoittaa maksaa.

Rasvamaksaa voi hoitaa laihduttamalla ja liikkumalla. Syöpäsäätiön mukaan laihtuminen on kuitenkin useimmille vaikeaa eivätkä tulokset ole pysyviä.

”Maksan sairaus pitäisi olla kriteeri lihavuusleikkaukseen pääsyssä. Lihavuusleikkaus on tähystyksessä tehtävä yhden päivän toimenpide, ja siitä on selvä hyöty leikatuille”, sanoo Yki-Järvinen.

Suomessa leikataan huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin Ruotsissa, ja leikkauksista hyötyisivät selvästi useammat kuin nykyisten kriteerien perusteella leikkaukseen pääsevät.

Kommentit

Kommenttia