Hoitamaton kilpirauhassairaus voi aiheuttaa lapsettomuutta - tunnista kilpirauhassairauden oireet

Sadattuhannet suomalaiset sairastavat kilpirauhassairauksia.

Hoitamaton tai huonossa hoitotasapainossa oleva kilpirauhassairaus voi aiheuttaa sekä naisissa että miehissä tahatonta lapsettomuutta, kertoo Suomen Kilpirauhasliitto ry. Kilpirauhasella on valtaisa merkitys sekä raskauden alkamiselle että jatkumiselle.

Hoitamattomuuden myötä myös raskauskomplikaatioiden riski kasvaa ja hoitamattomuus saattaa vaikuttaa haitallisesti sikiön ja myöhemmin lapsen kehitykseen. Sikiö on riippuvainen äidin kilpirauhashormoneista raskauden puoliväliin asti, minkä jälkeen sikiön oma kilpirauhanen alkaa toimia.

Toukokuun viimeisen viikon aikana vietetään kansainvälistä kilpirauhasviikkoa, jonka teemana on tänä vuonna Äiti ja lapsi. Viikko alkaa maanantaina 25. toukokuuta maailman kilpirauhaspäivällä ja heti viikon päättymisen jälkeen, 1. kesäkuuta vietetään lisäkilpirauhaspäivää.

Viikon aikana Suomen Kilpirauhasliitto jakaa eri kanavien kautta tietoa asiantuntijavideoin, artikkelein ja tietoiskuin kilpirauhasen vaikutuksesta hedelmällisyyteen ja raskauteen sekä lasten kilpirauhasairauksista – unohtamatta aikuisten kilpirauhas- ja lisäkilpirauhassairauksia sekä niitä sairastavia. Kilpirauhasliitto järjestää myös verkkovertaistukea sekä chatissa että videotapaamisessa – löydät viikon ohjelman täältä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta sekä syöpä yleisempiä naisilla

Yleisimmät kilpirauhassairaudet ovat kilpirauhasen vajaatoiminta, eli hypotyreoosi, sekä liikatoiminta, eli hypertyreoosi. Terveyskirjaston mukaan vajaatoiminta on neljä kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä.

Suomen Kilpirauhasliiton mukaan kilpirauhasen vajaatoimintalääkityksellä on Kelan vuoden 2019 tilastojen mukaan lähes 340 000 henkilöä. Liikatoimintaan saa vuosittain lääkitystä noin 8 000 henkilöä.

Uusia kilpirauhassyöpätapauksia löydetään noin 500 vuodessa ja Terveyskirjaston mukaan naisilla sitä esiintyy 2-4 kertaa enemmän kuin miehillä. Lisäkilpirauhassairaudet ovat harvinaisempia, ja esimerkiksi sen vajaatoiminnan esiintyvyys väestössä on 0,5 prosenttia.

Alta voit lukea kilpirauhassairauksien oireita ja lisätietoa sekä vertaistukea löydät esimerkiksi Suomen Kilpirauhasliitto ry:n sivuilta.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita voivat olla esimerkiksi: kuiva tai karhea iho, silmäluomien turvotus, huonontunut kylmänsieto, kasvojen turvotus, kalpea iho, heikotus, väsymys, hidastunut puhe, vähentynyt hikoilu, viileä iho, paksu kieli, karheat hiukset, huonontunut muisti, ummetus, painonnousu, hiusten lähtö, lohkeilevat kynnet, kalpeat huulet, hengenahdistus, perifeerinen turvotus, äänen käheys, ruokahaluttomuus, hermostuneisuus, kuukautishäiriöt, sydämen tykytys, kuulon huononeminen, rintakipu, hidas pulssi ja hidastunut akillesrefleksi.

Terveyskirjaston mukaan oireet alkavat hitaasti ja pahenevat hiljalleen kuukausien tai vuosien aikana. Vaikeaan kilpirauhasen vajaatoimintaan voi liittyä mielentilan muutoksia ja muistihäiriöitä.

Voit lukea lisää vajaatoiminnasta täällä.

Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet

Liikatoiminnan oireita voivat olla esimerkiksi: käsien lämpimyys, sormien vapina, huono lämmönsietokyky, lisääntynyt hikoilu, väsymys, hermostuneisuus, painon lasku, lisääntynyt ruokahalu, suolen lisääntynyt toiminta, eteisvärinä ja eksoftalmus, jonka moni tunnistaa pullottavista silmistä.
Terveyskirjaston mukaan osalle potilaista kehittyy silmäoireita: silmissä on hiekan tunnetta, voi esiintyä kaksoiskuvia, silmät voivat pullistua ulospäin ja vaikeissa tapauksissa näkö huononee. Lisäksi sydämen syke on kiihtynyt, kunto huononee ja väsyttää tavallista enemmän.

Oireet syntyvät asteittain viikkojen ja kuukausien aikana. Voit lukea lisää liikatoiminnasta täällä.

Kilpirauhassyövän oireet

Terveyskirjasto kertoo, että kilpirauhassyöpä ilmenee lähes aina pelkkänä kilpirauhasen seudun kyhmynä. Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa heti ihon alla henkitorven molemmin puolin.

Kyhmy on yleensä hidaskasvuinen eikä se yleensä arista tai aiheuta muitakaan oireita. Kyhmy tuntuu ja näkyy aikaisessa vaiheessa, minkä ansiosta syöpä yleensä todetaan varsin varhain, mutta joskus syöpä todetaan suurentunutta kaulan alueen imusolmuketta tutkittaessa.

Kilpirauhassyövän hoitotulokset ovat Terveyskirjaston mukaan hyvät. Papillaarisessa syövässä kahdenkymmenen vuoden kuluttua hoidosta vain viisi prosenttia on kuollut syöpään ja vaikka follikulaarisen syövän hoitotulokset ovat hieman huonommat, on siinäkin suurin osa potilaista elossa kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

Voit lukea lisää kilpirauhassyövästä täällä.