Vieraskynä: Musiikin avulla voi saada superaivot

Musiikin harrastaminen voi kehittää aivojen eri osa-alueita.

Musiikin harrastaminen muuttaa aivoja, silloin kun oppilas harjoittelee aktiivisesti. Aivot erikoistuvat musiikkiin, mutta vaikutuksia näkyy myös muilla osa-alueilla. Kaiken lisäksi aivojen kehitys musiikin harrastamisen vuoksi jatkuu, vaikka harrastus loppuukin. Näin musiikin harrastaminen voi kehittää aivoja:

1. Kielikeskuksen kehitys

Kielten oppiminen on erilaisten äänteiden opettelua. Tämä taito kehittyy musiikkiharrastuksessa, sillä musiikissa tapahtuvien muutosten erittely on oikeastaan sama asia. Eräs maailman kuuluisimmista konserttipianisteista, Martha Argerich, puhuu kuutta kieltä täysin sujuvasti, eikä tämä taito ole harvinainen muidenkaan konserttimuusikoiden keskuudessa.

2. Tarkkaavaisuuden kehitys

Musiikin harrastaminen parantaa keskittymiskykyä. Musiikin soittamista voikin kutsua aivojumpaksi. Nuottien luku ja samalla äänten soittaminen instrumentilla on tarkkaavaisuutta vaativa tehtävä. Tarkkaavaisuutta vaatii myös äänenlaadun hiominen, nyanssien tuottaminen ja ylipäätään kuunteleminen. Muusikon täytyy jatkuvasti kuunnella tarkkaan omaa soittoaan kehittyäkseen ja ymmärtääkseen miten kehittyä. Ihmisen aivoissa syntyy jatkuvasti uusia aivosoluja. Mikäli niitä käyttää, ne säilyvät, mutta mikäli ei, ne kuolevat. Sen vuoksi onkin tärkeää tehdä haastavia asioita, jotka vaativat tarkkaavaisuutta. Aivomme pysyvät kunnossa aivojumpan avulla, aivan kuten muu ruumiimme pysyy kunnossa fyysisen jumppauksen avulla.

3. Älykkyysosamäärän kehitys

Kaikki ovat varmaan kuulleet teoriasta, jonka mukaan Mozartin kuunteleminen lisää älykkyyttä. Tutkimusten mukaan tämä on osittain totta. Mozartin kuuntelun on huomattu lisäävän keskittymistä esimerkiksi opiskellessa. Muusikon aivoissa on enemmän harmaata ainetta monella eri aivojen osa-alueella ja harmaan aineen määrä näyttäisi kasvavan, mitä enemmän muusikko harjoittelee. Monen tutkimuksen mukaan varsinkin lasten älykkyysosamäärä näyttäisi kehittyvän musiikkiharrastuksen myötä.

4. Musiikki ja älykkyys – mitä voimme varmasti sanoa?

Muusikko tekee jatkuvasti kompleksisia tehtäviä harrastuksensa parissa. Näihin kuuluu mm. keskittyminen pitkäksi aikaa saman tehtävän parissa, monimutkaisten systeemien ymmärtäminen (notaatio), systeemin purkaminen motoriikan avulla (soittaminen), äänten ja kuvioiden tunnistaminen musiikista ja niiden toistuvuuden ymmärtäminen, soinnutuksen ym. musiikin sääntöjen ymmärtäminen ja opettelu, pitkien kappaleiden ulkoa opettelu, rytmien ymmärtäminen ja toisto, nuottien aika-arvojen ymmärtäminen sekä improvisointi. Näiden asioiden tekeminen kehittää aivoja monella eri tapaa. Musiikin harrastaminen on kuitenkin ennen kaikkea hauska harrastus. Vaikka se kehittää tutkimusten mukaan kognitiivisia taitoja, niin tärkeintä on kuitenkin, että saamme siitä parhaimmillaan työkalun itseilmaisuun ja voimme rakentaa koko elämämme pituisen suhteen ja rakkauden musiikkiin. Victor Hugon sanoin: “Musiikki ilmaisee, mitä ei voida sanoa ja josta on mahdotonta olla hiljaa.”

[vieraskyna][column size=one_quarter position=first ]

[/column][column size=three_quarter position=last ] KIRJOITTAJA

ANNA RÄISÄNEN Akateemiset Muusikot, perustaja

Anna on pian valmis pianopedagogi ja KTM. Hän perusti Akateemiset Muusikot -yrityksen vuonna 2013. Yritys on nykyään Suomen suurin muusikoiden välityspalvelu. Anna perusti palvelun, jotta musiikin opiskelu olisi mahdollista kaikille ikään asuinpaikkaan tai muihin tekijöihin katsomatta, ja soittotunteja pidetäänkin ympäri Suomea ja myös oppilaiden kotona. Nuorten muusikoiden työllistäminen oman alan työtehtäviin on lähellä Annan sydäntä.