Jos vanhemmat ovat eronneet, voiko se vaikuttaa oman parisuhteen eroriskiin? Uuden tutkimuksen mukaan vastaus on: kyllä voi.

Jos pariskunnassa molempien vanhemmat ovat eronneet, on parin eroriski huomattavasti korkeampi kuin sellaisessa tapauksessa, jossa kummankaan puolison vanhemmat eivät ole eronneet tai jos vain toisen vanhemmat ovat eronneet. Tämä selviää Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan yhteys on vahvempi avioliitossa kuin avoliitossa. Vanhempien avioerolla on myös yhteys parinvalintaan niin, että vanhempien eron kokenut valitsee useammin puolisokseen toisen vanhempien eron kokeneen verrattuna sellaiseen, jonka vanhemmat eivät ole eronneet.

INVEST-tutkimuskeskuksessa valmistunut tutkimus on ensimmäinen, joka selvittää pariskunnan molempien osapuolten vanhempien avioeron yhteyttä pariskunnan eroriskiin sekä avio- että avoliitoissa. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet tarkastelemaan vain avioliittoja ja vain yhtä liittoa.

”Tutkimuksen ulottaminen myös avoliittoihin on tärkeää, sillä avoliitosta on tullut yhä tavallisempi pysyväisluonteinen parisuhteen muoto. Menettäisimme tärkeää tietoa, jos emme tutkisi avoliittoja”, erikoistutkija Sanna Kailaheimo-Lönnqvist Turun yliopistosta toteaa tiedotteessa.

Kaksinkertainen eroriski

Turun yliopiston mukaan Suomea koskevan tutkimuksen tulokset osoittavat heikompaa yhteyttä vanhempien avioeron ja jälkeläisen liiton purkautumisen välillä verrattuna aiempiin tutkimuksiin, jotka koskevat Yhdysvaltoja ja Norjaa. Suomessa eroriski on tutkimuksen mukaan kaksinkertainen niillä pariskunnilla, joissa kumpikin puoliso on kokenut vanhempien avioeron, kun taas Yhdysvalloissa ja Norjassa eroriski vastaavassa tilanteessa oli kolminkertainen.

”Ero tutkimusten välillä voi johtua siitä, että Yhdysvaltoja ja Norjaa koskevat tutkimukset ovat hieman vanhempia ja kyseessä ovat siksi myös hieman vanhemmat ikäryhmät, joita on tutkittu”, Kailaheimo-Lönnqvist sanoo.

”Asenteiden muutos eli esimerkiksi vapaamielisempi suhtautuminen eroihin on voinut vaikuttaa siihen, että Suomea koskevassa tutkimuksessa yhteydet ovat heikompia”, hän arvioi.

Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaista rekisteriaineistoa ja aineistossa 28 000 pariskuntaa. Tutkimuksessa otettiin huomioon yksilöiden parisuhdehistoria ikävuosilta 18–45.

Tutkimus on julkaistu Demography-journalissa, ja voit tutustua siihen tarkemmin täällä.