Riittävä uni on yksi terveyden tärkeimmistä peruspilareista. Jos yöunet jäävät toistuvasti lyhyiksi, vaikutukset voivat näkyä kehossa monella tavalla. Asiantuntijoiden mukaan erityisesti alle seitsemän tunnin yöunet voivat vaikuttaa esimerkiksi kolesteroliarvoihin ja aineenvaihduntaan.

Amerikkalaislääkäri Melinda Steele kertoo Eating Well -sivustolle, että alle seitsemän tunnin yöunet voivat nostaa kolesterolitasoja. Univajeen tiedetään myös lisäävän riskiä sydänsairauksiin, liikalihavuuteen, masennukseen ja jopa dementiaan.

Univaje voi häiritä elimistön hormoneja

Kun unta ei saa tarpeeksi, elimistön tärkeät hormonit voivat häiriintyä. Ravitsemusneuvoja Raksha Shah kertoo, että unen puute vaikuttaa hormoneihin, jotka säätelevät muun muassa ruokahalua, verensokeria, stressiä ja aineenvaihduntaa.

Univaje on lisäksi yhteydessä korkeampiin stressihormoni kortisolin tasoihin.

Riittämätön uni voi liittyä insuliiniresistenssiin

Tutkimusten mukaan riittämätön uni liittyy myös insuliiniresistenssiin. Kyseessä on metabolinen häiriö, jossa kudosten vaste insuliinille heikkenee.

Yhteyden uskotaan liittyvän muun muassa tulehdusmerkkiaineiden lisääntymiseen ja vuorokausirytmin häiriintymiseen. Ravitsemusterapeutti Stephanie Darby kertoo, että kehon luonnollisesta rytmistä poikkeaminen voi vaikuttaa haitallisesti glukoosiaineenvaihduntaan.

Insuliiniresistenssi voi lisätä tyypin 2 diabeteksen riskiä. Sen on myös havaittu olevan yhteydessä kohonneeseen LDL-kolesterolin tasoon ja alentuneeseen HDL-kolesterolin tasoon.

Huonot yöunet voivat vaikuttaa kolesteroliarvoihin

Uni vaikuttaa myös elimistön rasva-aineenvaihduntaan. Huonosti nukutun yön jälkeen rasva-aineenvaihdunnasta huolehtivat geenit voivat passivoitua, mikä vähentää niin sanotun hyvän HDL-kolesterolin määrää veressä.

Huonojen yöunien tiedetään myös lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Kuva: Canva

Univaje voi lisätä epäterveellisiä ruokavalintoja

Väsyneenä terveellisten ruokavalintojen tekeminen voi olla vaikeampaa. Unen puute vaikuttaa nälkä- ja kylläisyyshormoneihin.

Kun unta ei saada tarpeeksi, greliini-nälkähormonin taso nousee ja kylläisyyshormoni leptiinin taso laskee. Tämä voi lisätä näläntunnetta ja vaikuttaa siihen, millaisia ruokia tekee mieli syödä.

Väsymys voi vaikeuttaa aktiivista elämäntapaa

Univaje voi vaikuttaa myös jaksamiseen arjessa. Väsyneenä aktiivisen elämäntavan ylläpitäminen voi tuntua vaikealta.

Lääkäri Steele kertoo, että tästä voi syntyä kierre, joka lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllisesti liikkuvilla ihmisillä HDL-kolesterolitasot ovat korkeammat ja LDL-kolesterolitasot matalammat.

Riittävä uni on siis tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Pienet muutokset unirutiineissa voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten keho voi pitkällä aikavälillä.

Lähteet: MTV Uutiset, Eating Well, Terveyskylä

Lue myös: