Ilmatieteen laitoksen mukaan UV-säteilykausi, eli aika jolloin iho voi punehtua tai palaa auringossa, on käynnissä.

Auringolta on syytä suojautua, kun UV-indeksin arvo on 3 tai sen yli. UV-indeksin arvo 3 ylittyy koko maassa kesäisin noin kello 10 17, mutta suojautumistason ylittäviä UV-indeksejä mitataan Etelä-Suomessa jo maaliskuun lopussa, ja niitä on vielä syyskuun puolivälissä.

”Pilvisellä ja viileälläkin säällä voi palaa, sillä ohuet yläpilvet eivät juuri vaimenna UV-säteilyä eikä UV-säteily tunnu iholla”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala muistuttaa.

Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan. Tämän takia UV-säteilyä on syytä välttää tai suojautua siltä myös silloin, kun välitöntä palamisvaaraa ei ole, ja erityisesti lasten ja nuorten suojautuminen on tärkeää.

Paras suoja auringon säteilyä vastaan ovat varjo, vaatteet ja aurinkovoide. Ihon lisäksi silmät ovat herkät UV-säteilylle.

UV-indeksin ennusteen voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta.

Valtaosa melanoomatapauksista voitaisiin ehkäistä

Ihon suojaaminen UV-säteilyltä on terveydelle hyödyksi, koska se auttaa ehkäisemään meloomaa. Riittävällä suojautumisella pystyttäisiin ehkäisemään 90–95 prosenttia melanoomatapauksista.

Suomessa joka päivä noin viisi henkilöä saa melanoomadiagnoosin. Esimerkiksi vuonna 2019 melanoomaan sairaistui noin 1 800 suomalaista, joista noin 940 oli miehiä ja noin 870 naisia.

Melanooma on etenkin koulutettujen syöpä, sillä se on peräti 65 prosenttia yleisempi korkeakoulutetuilla kuin pelkän peruskoulun suorittaneilla. Tämä korostuu alle 55-vuotiailla, joilla ero on yli kaksinkertainen.

”Tämä saattaa johtua siitä, että korkeakoulutetut ihmiset käyvät näyttämässä ihomuutoksiaan herkemmin kuin vähemmän koulutetut”, Suomen Syöpärekisterin erikoistutkija Karri Seppä arvelee.

”On myös luultavaa, että koulutetuilla on varaa matkustaa useammin etelän aurinkoon. Aurinkolomat, joilla saadaan lyhyessä ajassa iso annos UV-säteilyä, ovat suuri riski melanoomalle”, hän lisää.

Melanooma yleistyy nopeasti

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä länsimaissa. Suomessa se lisääntyy sekä naisilla että miehillä noin kuuden prosentin vuosivauhtia.

Osa yleistymisestä selittyy väestön ikääntymisellä, mikä lisää kaikkiin syöpiin sairastumista. Ikävakioitu kasvukin on kuitenkin miehillä yli neljä prosenttia ja naisilla lähes viisi prosenttia vuodessa.

Melanooma on vaarallinen ihosyöpä, joka leviää nopeasti lähettäen etäpesäkkeitä. Tyypillisesti ihomelanooma kehittyy vartalon tai raajojen ihoon ja se syntyy usein uutena luomena tai ihomuutoksena.

Melanooman lisäksi myös muihin ihosyöpiin, kuten okasolusyöpään ja tyvisolusyöpään, sairastuneiden määrät kasvavat nopeasti.

Omasta ihosa kannattaa huolehtia

Yli neljännes suomalaisista (27 %) kokee altistuvansa UV-säteilylle omassa elinympäristössään melko paljon tai erittäin paljon. Tämä ilmenee Säteilyturvakeskuksen (STUK) lokakuussa 2020 teettämästä kyselystä.

Alle 45-vuotiaat altistuvat UV-säteilylle eniten viettäessään aikaa ulkona esimerkiksi puistoissa ja terasseilla, kun taas tätä vanhemmat vapaa-ajan työskentelyssä, kuten puutarhatöitä tehdessään. Luontoharrastukset ja erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä myös ulkoliikunnan harrastaminen ovat merkittäviä altistumisen lähteitä.

Auringonottoa uimarannoilla tai puistoissa harrastaa jopa yli puolet 15–25-vuotiaista naisista, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä ja miesten keskuudessa auringonottaminen on vähemmän suosittua.

”Viimekesäinen ulkoilu- ja terassitrendi jatkunee tulevanakin kesänä. Vaikka kaikki ovatkin varmasti jo väsyneet noudattamaan erilaisia rajoituksia ja suosituksia, kannattaa omasta ihostaan kuitenkin huolehtia ja suojata se palamiselta”, STUKin erityisasiantuntija Anne Höytö kannustaa.

”Rusketus on merkki ihovauriosta”

Moni viettää aikaa auringossa ruskettuakseen. Suomalaisista 39 prosenttia ilmoittaa pitävänsä kevyestä rusketuksesta kesäaikana, mutta lähes yhtä moni (32 %) ei välitä rusketuksesta.

Lähes neljäsosa haluaa välttää rusketusta syöpäriskin takia, mutta viisi prosenttia haluaa näyttää ruskettuneilta ympäri vuoden.

Osalla rusketuksen tavoittelu kostautuu ihon palamisena, sillä 23 prosenttia suomalaisista ilmoittaa polttaneensa ihonsa vähintään kerran vuodessa viimeisen viiden vuoden aikana”, Höytö toteaa.

”On hyvä muistaa, että rusketus on merkki ihovaurioista, ei suinkaan terveydestä”, hän huomauttaa.

Alle puolet suojautuu aina auringolta

Kaksi viidestä suomalaisesta (42 %) kertoo suojautuvansa auringolta aina. Merkittävin syy jättää suojautumatta on se, että ei arvella oltavan ulkona niin pitkään, että iho palaisi.

Toiseksi yleisin syy olla suojautumatta on unohdus lähtökiireessä. Toiset eivät myöskään pidä aurinkovoiteen tai suojaavien vaatteiden käyttämisestä.

”Tulevana kesänä STUK haluaa muistuttaa erityisesti nuorisoa #Suniho-kampanjassa monista helpoista keinoista suojautumiseen”, Höytö sanoo.

”Omaa altistumistaan voi vähentää esimerkiksi vetäytymällä varjoon keskipäivällä, pitämällä hattua, paitaa ja aurinkolaseja sekä levittämällä paljaaksi jääville ihoalueille aurinkovoidetta”, hän muistuttaa.