Isoäiti reagoi lapsenlapseensa aivan eri tavalla kuin omaan aikuiseen lapseensa

Oletko huomannut, miten isoäiti saattaa suorastaan sulaa nähdessään lapsenlapsensa? Pienikin hymy saa hänet ilahtumaan, ja lapsen paha mieli tuntuu koskettavan häntä erityisen paljon.

Mutta mistä tämä oikein johtuu? Miksi isoäiti saattaa suhtautua omaan aikuiseen lapseensa aivan eri tavalla?

Yhdysvaltalaisen Emory-yliopiston tutkimuksessa havaittiin kiinnostava ero siinä, miten isoäitien aivot reagoivat lapsenlapsiin ja omiin aikuisiin lapsiin.

Ero liittyy erityisesti empatiaan eli kykyyn eläytyä toisen ihmisen tunteisiin.

Isoäitien aivoissa tapahtui jotain kiinnostavaa

Tutkimukseen osallistui 50 isoäitiä, joilla kaikilla oli vähintään yksi 3–12-vuotias biologinen lapsenlapsi.

Tutkijat tarkastelivat isoäitien aivotoimintaa samalla, kun nämä katselivat valokuvia läheisistään ja vieraista ihmisistä.

Kuvissa esiintyivät oma lapsenlapsi, oma aikuinen lapsi sekä ennestään tuntemattomia lapsia ja aikuisia.

Tuloksissa huomattiin selvä ero.

Kun isoäidit näkivät kuvia lapsenlapsistaan, heidän aivoissaan aktivoituivat erityisesti tunne-eläytymiseen liittyvät alueet.

Tämä viittaa siihen, että isoäidit saattavat eläytyä hyvin voimakkaasti lapsenlastensa tunnetiloihin.

Jos lapsenlapsi on iloinen, isoäiti voi myötäelää hänen iloaan. Jos lapsi puolestaan on surullinen, myös isoäiti saattaa tuntea voimakasta myötätuntoa.

Omaan aikuiseen lapseen suhtaudutaan eri tavalla

Kun isoäidit katselivat kuvia omista aikuisista lapsistaan, aivoissa korostuivat puolestaan alueet, jotka liittyvät toisen ihmisen ajatusten ja näkökulman ymmärtämiseen.

Kyse on hieman erilaisesta empatiasta.

Sen sijaan, että ihminen eläytyisi ensisijaisesti toisen tunteeseen, hän pyrkii hahmottamaan, mitä toinen ajattelee ja miksi tämä toimii tietyllä tavalla.

Tutkimus ei siis tarkoita, että isoäidit rakastaisivat lapsenlapsiaan enemmän kuin omia lapsiaan.

Se kertoo pikemminkin siitä, että suhde lapsenlapseen voi herättää aivoissa erilaisia reaktioita kuin suhde aikuiseen lapseen.

Lapsenlapsen kanssa saa olla erilaisessa roolissa

Eroa voi olla helpompi ymmärtää, kun miettii, miten erilaisia vanhemman ja isovanhemman roolit ovat.

Oman lapsen kasvattamiseen liittyy paljon vastuuta. Vanhemman täytyy asettaa rajoja, huolehtia arjesta ja tehdä välillä myös vaikeita päätöksiä.

Vaikka lapsi olisi jo aikuinen, yhteiseen suhteeseen kuuluu pitkä historia ja vuosien varrella muodostuneita toimintatapoja.

Lapsenlapsen kanssa tilanne voi olla toisenlainen.

Isoäiti voi keskittyä yhdessäoloon, leikkeihin ja lapsen kuulumisiin ilman samanlaista päivittäistä kasvatusvastuuta.

Tämä saattaa tehdä suhteesta rennomman ja antaa enemmän tilaa välittömälle tunneyhteydelle.

Tutkimus ei kerro, ketä isoäiti rakastaa eniten

Vaikka tutkimustulos on kiinnostava, siitä ei voi päätellä, että kaikki isoäidit kokisivat lapsenlapsensa läheisemmiksi kuin omat lapsensa.

Tutkimus oli myös melko pieni, sillä mukana oli vain 50 isoäitiä.

Aivokuvissa näkyvät erot eivät suoraan mittaa rakkauden määrää tai kerro, mikä ihmissuhde on ihmiselle tärkein.

Ne kuitenkin osoittavat, että läheiset perhesuhteet voivat herättää erilaisia tunteisiin ja ymmärtämiseen liittyviä reaktioita.

Ehkä tämä selittää osaltaan myös sen, miksi moni huomaa omien vanhempiensa olevan lastenlastensa seurassa aivan erilaisia kuin silloin, kun he itse olivat pieniä.

Lähde: Fox13