Harvinaista nähtävää tarjolla: Erittäin uhanalainen eläin tähdittää Luontoliveä

WWF on avannut jälleen uuden livekameran, joka päästää kurkistamaan harvinaisen eläimen eloon.

WWF:n Luontoliven uusimman livekameran tähtenä on Suomen harvinaisin sammakkoeläin: rupilisko. Myös rupimanterina tunnettu rupilisko on erittäin uhanalainen, rauhoitettu sekä suojeltu laji koko maassa.

Rupiliskoja elää Suomessa muutamaa erillisesiintymää lukuun ottamatta vain Ahvenanmaalla ja Pohjois-Karjalan alueella. Suurin osa Suomen rupiliskoista elää Pohjois-Karjalan, erityisesti Joensuun alueella, ja livekamera onkin laitettu Joensuun lähistöllä sijaitsevaan kirkasvetiseen lampeen.

WWF:n mukaan rupiliskon elinympäristön pitää olla kostea metsä, mieluusti lehto.

”Rupilisko vaatii ympärilleen metsää ja monimuotoista luontoa, jossa se talvehtii. Metsätalouden vesistövaikutukset näkyvät rupiliskon uhanalaistumisessa”, WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoo tiedotteessa.

Kelluva kamera käyttöön

Rupiliskot viihtyvät kutemisensa ajan metsälammissa, joiden vedenpinnan korkeus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Tämän takia uusi livekamera on toteutettu kelluvana.

WWF:n digitaalisen viestinnän kehityspäällikkö Justus Hyvärisen mukaan metsälammen kirkas vesi mahdollistaa kurkistuksen kahteen todellisuuteen.

”Pinnan alle, jossa riittää vilinää ja osin myös rantapenkalle, jossa kuviin voi astua vaikka hirvi”, hän selventää.

”Toteutus on monelta osin kokeellinen ja tässä kerätään samalla kokemusta siitä, mihin livekameroilla kuvaaminen voi venyä”, Hyvärinen lisää.

Lammessa elää kymmeniä rupiliskoja

Rupiliskokamerassa on WWF:n mukaan odotettavissa suurin piirtein juhannukseen asti rupiliskojen soidinta, munintaa ja muuta eloa. Kutuajan jälkeen ne elävät maalla, yleensä kutulammen lähellä.

”Rupiliskokoiras kosii naarasta leyhyttämällä komeaa pyrstöään tämän edessä. Tässä kyseisessä lammessa elää kymmeniä rupiliskoja”, Jari Kontiokorpi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta kertoo WWF:n tiedotteessa.

”Lammen alueella liikkuu paljon muitakin eläimiä, kuten vesiliskoja, suursukeltajia ja nisäkkäitä. Kaloja kamerassa ei tulla näkemään, sillä rupiliskot eivät elä samoissa vesissä kalojen kanssa”, hän lisää.

Rupiliskokamera on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Joensuun kaupungin sekä Pukki Visualsin kanssa. Rupilisko on Joensuun nimikkoeläin ja Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mukaan Joensuulle on kunnia olla mukana livekameraprojektissa.

Näin erotat rupiliskon vesiliskosta

WWF:n mukaan rupiliskon erottaa vesiliskosta kyhmyisestä ihosta, koiraan kutuasun harjasta ja värityksestä. Rupiliskon selän väri vaihtelee mustasta tummanharmaaseen tai tummanruskeaan.

Rupiliskon keltaoranssia vatsaa puolestaan koristavat tummat täplät. Koiraalla on kutuasunaan kaksiosainen harja selässä ja pyrstössä.

Vesilisko taas on vaaleampi, sen iho on sileämpi ja se on kooltaan pienempi. Kutuaikaisen vesiliskokoiraan harja on yhtenäinen ja sen kurkku on pohjaväritykseltään vaalea, rupiliskon tumma.

WWF kertoo, että rupilisko voi kasvaa jopa 17 sentin pituiseksi, kun taas vesilisko jää 10 sentin pituiseksi.

Rupiliskokameraa voi katsoa täältä ja alta näet kuvan liskosta. WWF:n Luontolivessä on käynnissä myös kolme muuta livekameraa, joista kerroimme aiemmin: Lintusaari, Norppalive ja sääksikamera, ja löydät linnut täältä, norpat täältä ja sääkset täältä.