Siivoaminen ei ole kovin monen lempipuuhaa, minkä takia moiseen ryhdyttäessä monen päässä käy tällaisia ajatuksia.

Vaikka olisit kuinka laiskiainen ja siivoamista välttelevää sorttia, jossain vaiheessa sotkun seassa elämiseen menee hermot ja on vain tartuttava imuriin. Murtumispisteen jälkeen tulee lupaus aloittaa siivosti eläminen tekemällä suursiivous ja siistien kaiken, mikä olisi pitänyt siistiä jo kuukausia sitten.

Moista päätöstä seuraa yleensä tällaiset vaiheet:

1. Ylioptimistinen tavoite – ajattelet, että tottahan toki pystys siivoamaan kotisi viikonlopun aikana, kun on kaksi kokonaista päivää aikaa.

2. Sitten keksit muuta, parempaa tekemistä.

3. Lopulta kotisi sotkuisuus käy ylitsepääsemättömäksi.

4. Lupaat hemmotella itseäsi ja näin lahjoa itsesi siivoamaan.

5. Luovutat ja ryhdyt toimeen, vaikka oletkin hieman hukassa siinä, mitä kaikkea pitikään tehdä.

6. Kotisi on kuitenkin sottaisempi kuin osasit kuvitella, joten haluat vain itkeä. Tai huutaa. Tai molempia. Kaikki tuntuu pahemmalta kuin aloittaessasi siivoamisen.

7. Kaikesta huolimatta jatkat siivoamista…

8. … ja jatkat sitä entistä kauemmin.

9. Lopulta olet valmis ja kotisi näyttää siltä, että siellä asuu aikuinen.

10. Kaksi viikkoa myöhemmin olet jälleen samassa pisteessä ja tiedät, että pian edessäsi on jälleen uusi suursiivous.

Lähde: Huffington Post

Kommentit

Kommenttia