Viittomakielen päivää juhlitaan perjantaina – Suomessa käytetään kahta eri viittomakieltä

Kansallisten viittomakielten päivää vietetään Suomessa nyt 12. kertaa.

Perjantaina 12. helmikuuta on kansallisten viittomakielten oma juhlapäivä, jolloin juhlistetaan suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Päivä on myös kuurojenopetuksen isän C. O. Malmin (1826–1863) syntymäpäivä.

Kuurojen Liiton mukaan viittomakielen päivä on Suomen viittomakielisen yhteisön tärkein juhlapäivä. Monet toivovatkin, että se hyväksyttäisiin myös viralliseksi liputuspäiväksi.

Viittomakielen päivää juhlistetaan webinaarissa sekä monessa muussa teematapahtumassa eri puolella Suomea, mutta koronarajoitusten takia tapahtumat ovat pääasiassa verkkotapahtumia. Muun muassa Kuurojen museo toteuttaa Viittomakielen päivän tapahtuman verkossa 12. helmikuuta ja sunnuntaina 14. helmikuuta järjestetään Skidien viittomakielenpäivän verkkolähetys Oodista.

Lisäksi ainakin Helsingin ja Oulun kaupungit järjestävät juhlaliputuksen juhlapäivän kunniaksi.

Viittomakieli on äidinkieli tuhansille ihmisille

Suomessa on siis kaksi viittomakieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen. Viittomakieliset voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia.

Kuurojen Liiton mukaan äidinkielenään suomalaista viittomakieltä käyttäviä on noin 5 500, joista kuuroja on noin 3 000. Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäviä on muutama sata ja heistä kuuroja on noin 100; vuonna 2013 UNESCO totesikin suomenruotsalaisen viittomakielen uhanalaiseksi.

Voit tutustua suomalaisen viittomakielen perussanakirjaan täällä ja suomenruotsalaisen viittomakielen perussanakirjaan täällä. Lisäksi on olemassa wikisanakirjat suomalaiselle viittomakielelle täällä ja suomenruotsalaiselle viittomakielellä täällä.

Löydät lisätietoa muun muassa Kuurojen Liiton sivuilta, Kuuloliiton sivuilta, Kuulovammaisten lasten vanhempien liiton sivuilta sekä Kuurojen maailmanliiton sivuilta. YK:n julistamaa kansainvälistä viittomakielen päivää vietetään vuosittain 23. syyskuuta.