Tulokset 30 vuoden ajalta ovat yhdenmukaisia: puolisoiden välinen suhde kärsii, kun lapsia tulee kuvioon mukaan.

Ihmiset uskovat, että vanhemmuus on yksi palkitsevimpia asioita maailmassa. Tämä uskomus ei kuitenkaan välttämättä johda halutunlaiseen lopputulokseen.

Tutkimustulokset 30 vuoden ajalta ovat osoittaneet, että lapsia saataessa tyytyväisyys omaan parisuhteeseen laskee tuplasti verrattuna niihin pariskuntiin, jotka eivät ole saaneet lapsia. Niissä tapauksissa, kun raskaus ei ole suunniteltu, tyytymättömyys omaa parisuhdetta kohtaan on vieläkin suurempi.

Ironista kyllä, vaikka tyytymättömyys parisuhdetta kohtaan kasvaa, todennäköisyys eroamiselle vähenee. Toisin sanoen lapsia saaneet pariskunnat ovat tyytymättömiä yhdessä.

Tyytymättömyys parisuhdetta kohtaan vaikuttaa myös henkilön yleiseen hyvinvointiin; tyytyväisyyteen omaa elämäänsä kohtaan. Siispä tässä vaiheessa voidaan vihdoin kumota se myytti, että lapsien hankita olisi tapa pelastaa suhde tai muuttaa se jollakin tavalla paremmaksi.

Lapsen tulo perheeseen vaikuttaa parisuhteen dynamiikkaan; puolisoiden välinen vuorovaikutus muuttuu. Parisuhteesta tulee liiketoimintamainen ja etäinen suhde, jossa huolehditaan vanhemmuuteen liittyvistä tehtävistä

Keskustelut vaikkapa politiikasta vaihtuvat keskusteluihin siitä onko vaippa täynnä vai ei ja nämä muutokset ovat merkittäviä parisuhteen kannalta. Vaimosta, rakastajasta, tulee vanhempi, jonka myötä seksuaalinen intiimiys ja seksi vähenevät – sama on havaittavissa parisuhteissa, joissa kummatkin vanhemmat edustavat samaa sukupuolta.

Tyytymättömyys omaa parisuhdetta kohtaan lapsia saataessa on riippumaton parisuhteen tilanteesta (naimisissa tai naimaton), sukupuolisuuntautumisesta sekä tuloista. Tuloksien mukaan kuitenkin erityisesti naiset kärsivät tyytymättömyydestä parisuhdetta kohtaan miehiä enemmän.

Naiset usein joutuvatkin vastaamaan lapsen tarpeista ja huolenpidosta miehiä enemmän: naiset esimerkiksi heräävät yöllä, kun lapsi tarvitsee heitä, tai ovat se, kenelle soitetaan ensimmäiseksi lapseen liittyvissä asioissa. Naiset myös usein vähentävät työtuntejaan sekä kokevat tulevansa eristyneiksi ystävistään ja muusta sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Aviostressi onkin varsin merkittävää. Pahimmillaan se voi johtaa masentuneisuuteen sekä terveydellisiin ongelmiin eikä tilanne edes välttämättä parannu sitten, kun lapset ovat lähteneet kotoa.

Joissain tapauksissa pariskunta huomaa lasten aikuistuttua, ettei heillä ole enää mitään yhteistä, jonka vuoksi heidän kannattaisi pysyä yhdessä. Jotkut parisuhteet toki voivat parantua lasten lähdettyä kotoa.

Tulokset tuovat konkreettisen näkökulman siihen, miksi yhä useammat naiset eivät halua jälkikasvua.

Lähde: The Guardian

Kommentit

Kommenttia