Rohkeat vanhemmat myöntävät: Näiden 5 syyn vuoksi kadun lapsen hankkimista

Ei ole kovin helppoa myöntää katuvansa sitä, että hankki lapsia.

Lapsen saaminen on monen naisen (ja miehenkin) unelma, jota usein odotetaan hartaasti ja joskus myös kärsimättömästi. Lapsen saaminen ei myöskään ole itsestäänselvyys. On paljon pariskuntia ja myös yksilöitä, jotka ovat yrittäneet lapsen hankkimista jo kuukausia tai vuosia siinä onnistumatta.

Vaikka lapsen saaminen onkin monella harras toive, ei elämä lapsen kanssa silti aina ole herkkua. Toiset lapset ovat helpompia kuin toiset, mutta kukaan vanhempi voi tuskin väittää, että elämä lapsen kanssa olisi useinkaan helppoa.

Vaikka lapsi olisi hyvinkin toivottu, voi monelle silti tulla yllätyksenä, kuinka haastavaa, kallista ja raskasta arki lapsen kanssa todellisuudessa on.

Vanhempien tuntemat katumuksen tunteet ovat kuitenkin tabu, ja moni kokee, ettei asiasta saisi puhua.
On kuitenkin vanhempia, jotka ovat rohkeasti myöntäneet ääneen ne syyt, jotka saavat heidät tuntemaan katumusta lapsen hankkimisesta. Nämä ovat heidän kertomansa syyt.

1. Menetin oman identiteettini tullessani vanhemmaksi
   Koko elämäni pyörii nyt lapsen ympärillä, ja omat tarpeeni ja toiveeni tuntuvat toissijaisilta. Koko aikani menee siihen, että vastaan lapsen kaikkiin tarpeisiin, ja oma identiteettini hukkuu kaiken sen alle.
   
   
2. Kadun päätöstäni hankkia lapsi
   Rakastan kyllä lastani, mutta kadun silti päätöstä hankkia lapsi ylipäätään.
   
   
3. Masennukseni teki kaikesta raskasta
   Minun ei olisi kannattanut hankkia lasta niin huonovointisena. Lapsen saamisen piti olla maagista ja upeaa ja ihmeellistä, mutta minä voin masennuksen vuoksi niin huonosti, että päätös ei ollut siinä tilanteessa oikea.
   
   
4. Tunnen syyllisyyttä siitä, että en haluaisi olla vanhempi
   Kasvatin lapseni hyvin, hän on hieno ihminen ja uskon olleeni hyvä vanhempi, mutta tunnen silti syyllisyyttä, sillä kadun päätöstäni hankkia lapsi.
   
   
5. Kadun päätöstä kumppanin vuoksi
   Olin itse valmis ja halukas lapsen hankintaan, mutta kumppanini ei ollut valmis siihen, tai ei halunnut lasta ylipäätään. Siinä tilanteessa oli virhe hankkia lapsi, vaikka se olikin oma toiveeni.
   
   On todella vaikeaa myöntää katuvansa vanhemmuuttaan, tai ylipäänsä negatiivisia tunteita lapsen hankkimiseen liittyen. Olisi kuitenkin tärkeää, että jokaisella olisi turvallinen tila ilmaista näitäkin ajatuksia oman hyvinvoinnin vuoksi.
   
   Jaa artikkeli myös ystävillesi!
   
   Lähde: Your Tango