Kansainsvälistä alkuperäiskansojen päivää vietetään sunnuntaina – alkuperäiskansojen oikeuksia poljetaan yhä

Alkuperäiskansoiksi luokiteltavia kansoja on maailmassa satoja ja heidän kulttuurinsa, maailmankuvansa ja kulttuuriset ja poliittiset tilanteensa ovat hyvin erilaisia, mutta paljon yhtäläisyyksiäkin löytyy.

Sunnuntaina 9. elokuuta vietetään kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää. Yhdistyneet kansakunnat (YK) julisti alkuperäiskansojen päivän vuonna 1994 ja sitä vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1995.

Helsingin yliopiston mukaan päivä korostaa alkuperäiskansojen kulttuureiden monimuotoisuutta ja erilaisuutta. Suomen YK-liiton mukaan päivän tarkoituksena on muistuttaa, kuinka tärkeää on parantaa näiden kansojen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuuriset mahdollisuuksia ylläpitää perinteitään ja elinkeinoaan.

Pohjois-Amerikan tutkimuksen yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta kertoo, että maailman kielistä suuri osa kuuluu alkuperäiskansojen kieliin ja kansat myös asuttavat eräitä maailman biodiversiteetiltään monimuotoisimpia alueita. Alkuperäiskansoiksi luokiteltavia kansoja on kaikilla maailman mantereilla.

”Joillakin alueilla heidän kulttuurinsa ovat vuosisataisen kolonialismin vuoksi lähes tuhoutuneet, toisilla alkuperäiskansat ovat edelleen vahvasti läsnä. Kysymys siitä, miten alkuperäiskansaisuus määritellään, on ollut hankala, ja liittyy kysymyksiin maanomistuksesta, kulttuurista, kielestä mutta myös identiteetistä”, Andersson kertoo.

Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa ovat Pohjoismaissa ja Venäjällä asuvat saamelaiset, joita on yhteensä 75 000 – 100 000. Saamelaiskäräjien sivuilla kerrotaan, että saamelaisia on Suomessa noin 10 000 ja saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa.

Tasavertaisuutta ei vieläkään ole

Helsingin yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että alkuperäiskansat ovat vuosikymmeniä vaatineet tasavertaista roolia kansainvälisten toimijoiden joukossa. Vuonna 1989 YK:n alainen ILO laati itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen, joka on parhaimmillaankin eräänlainen kompromissi eikä tyydytä kaikkia alkuperäiskansojen vaatimuksia.

Lisäksi monet valtiot – Suomi mukaan lukien – eivät ole ratifioineet sopimusta. Tänä päivänä alkuperäiskansat saavat äänensä kuuluviin esimerkiksi YK:n organisaatioiden kautta.

”YK auttaa alkuperäiskansoja tuomaan esiin omia kulttuureitaan, mutta myös lisäämään muiden tietoisuutta heistä ja heidän tavoistaan sekä poliittisesta ja taloudellisesta tilanteestaan”, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan monista ongelmista huolimatta positiivistakin kehitystä on tapahtunut.

”Erilaiset alkuperäiskansojen liikkeet, kuten Idle No More, NoDAPL ja Suohpanterror, ovat ottaneet voimakkaasti kantaa alkuperäiskansojen asemaan eri puolilla maailmaa. Myös kulttuurien ja kielten elvyttäminen on tullut merkittäväksi osaksi alkuperäiskansojen omia opetussuunnitelmia niin Latinalaisessa Amerikassa, Australiassa kuin Uudessa-Seelannissakin”, hän kertoo.

Kaivosyhtiöt ja Jäämeren rata piinaavat saamelaisia

Andersonin mukaan tuskin kenellekään on epäselvää, että alkuperäiskansat ovat joutuneet eurooppalaisperäisen kolonialismin ja imperialismin kärsijöiksi kaikkialla maailmassa.

”Ja olisi naivia kuvitella, että kolonialismiin perustuva ajattelumalli ja käytöstavat olisivat poistuneet maailmasta”, hän jatkaa.

Alkuperäiskansat kokevat yhä syrjintää, heillä on taloudellisia ongelmia ja he joutuvat puolustamaan jäljellä olevia maitaan niin kaivosyhtiöitä, metsänhakkaajia kuin öljynporaajiakin vastaan. Andersonin mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa alkuperäiskansat ovat pyrkineet estämään suurten öljyputkien viemisen maidensa halki.

”Suomessa saamelaiset joutuvat jatkuvasti kamppailemaan niin suomalaisia kuin ulkomaisia kaivosyhtiötä tai Jäämeren rataa vastaan”, Andersson kertoo.

Taisto ilmastonmuutosta vastaan

Helsingin yliopiston mukaan alkuperäiskansat ovat olleet hyvin esillä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Monet alkuperäiskansat niin arktisella alueella kuin Amazonialla kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset hyvin konkreettisesti, sillä se vaikuttaa suoraan heidän elinkeinoihinsa.

”Läheskään kaikki alkuperäiskansat eivät tänä päivänä elä sen enempää ’luonnon armoilla’ kuin muutkaan maailman ihmiset, mutta monien elinkeinot ovat suoraan kytköksissä ympäristössä tapahtuviin muutoksiin”, Andersson toteaa.

Vaikka nykyään alkuperäiskansojen suhdetta luontoon ei enää ajatella stereotyyppisenä, lähes mystisenä yhteytenä, on Anderssonin mukaan kuitenkin totta, että heidän suhteensa luontoon poikkeaa länsimaisesta. Alkuperäiskansoilla ihmiset ovat osa luontoa ja siihen kuuluu niin näkyvä kuin näkymätönkin maailma.

”Kyse on eräänlaisesta kokonaisvaltaisesta luontokäsityksestä, jossa ihminen on vain osa kokonaisuutta, eikä hänellä ole oikeutta hallita tai riistää luontoa”, Andersson selittää.

Myös akateemisessa maailmassa alkuperäiskansojen käsitykset ja tieto ovat tulleet entistä enemmän osaksi länsimaista tieteeteellistä tutkimusta, ja monissa yliopistoissa on perustettu erityisiä Indigenous Studies -ohjelmia, joissa tutkimusta tehdään alkuperäiskansojen käsitykset ja näkemykset huomioiden.

Voit lukea kansainvälisestä maailman alkuperäiskansojen päivästä lisää teemapäivän omalta kotisivulta sekä hieman lisätietoa löydät myös YK-liiton sivuilta. Saamelaiskäräjien kotisivuilta voit lukea lisää saamelaisista.


Näin saat 20 vapaapeliä

Et tarvitse omaa talletusta

  • Avaa pelitili Kalevala Kasinolle.
  • Valitse suosikkipeli Reactoonz ja pelaa 20 vapaapeliä ilman omaa talletusta!
  • Lisäksi tarjolla huikea 325€ bonus.