Itse kullekin varmasti maistuu huurteinen tai pari saunan jälkeen, kotibileissä kavereiden kesken, baarikierroksella seuranhaun lomassa tai ruokajuomana juhlapyhien aikaan. Oluita on perinteisesti pidetty rahvaan juomana ja viinejä vastaavasti hienostuneemman väen nautintona. Kummallakin on ollut oma selkeä roolinsa ravintola- ja seurustelukulttuurissa tilanteen ja tunnelman mukaan. Tilanne on tosin selkeästi muuttunut viime vuosina, sillä nykyään olutharrastus kilpailee suosiosta viininmaistelun kanssa – kaikissa yhteiskuntaluokissa. 

Olutharrastuksen kasvua ovat edesauttaneet pienpanimot erikoisoluineen, helposti saatavilla oleva tietous eri olutlajikkeista ja olueen liittyvät hauskat festivaalit, kuten suosittu Oktorberfest. Viininmaisteluun verrattuna olutharrastus on helpommin lähestyttävissä ja tulee usein myös edullisemmaksi. Toki oluenkin suhteen jano kasvaa juodessa. Vaihtelua oluissa on yhtä paljon tai jopa enemmän kuin viineissä. Ale, lager, stout ja monet muut olutlajikkeet sekä tiettyyn teemaan pohjautuvat erikoisoluet tarjoavat runsaasti vaihtoehtoja intohimoiselle olutharrastajalle vuosiksi eteenpäin. 

Erikoisoluet voivat maksaa maltaita, mutta tavallisten oluiden maailmassa hintataso pysyttelee maltillisena. Kallis olut ei takaa, että sen maku miellyttäisi jokaista. Joskus hintavakin tuoppi voi jäädä ainoaksi, tavallisen kolmosoluen tehdessä kauppansa. Olutharrastajia yhdistää ennen kaikkea kokeilunhalu. Tämän lisäksi seurallisuus vetoaa. Tuopin ääressä pohditaan syntyjä syviä ja solmitaan uudet tuttavuudet. Jos yhteinen intohimo on oluiden maistelu ja niistä nauttiminen, tällöin jutun juureen pääsee jo ensisiemauksilla.

Baarin oluthanat

Miten oluen maistelu eroaa viinin maistelusta?

Viinejä maistellessa etiketin mukaisesti juoma yleensä syljetään pois ja tunnelma on hillitympi. Mallasjuomien maku tulee puolestaan parhaiten esiin nielaistaessa. Tapana on kirjata mitä olutta maistettiin, sekä arvio sen mausta. Tätä varten on tarjolla helppokäyttöisiä sovelluksia mobiililaitteille, joista saattaa löytyä tarkempia tietoja olutmerkeistä, niiden koostumuksesta sekä käyttäjien arvioita kyseisistä tuotteista.

Olutharrastus vetoaa kaikkiin

Oluen maistelijat jakaantuvat tasaisesti kaikkiin ikäluokkiin opiskelijoista eläkeläisiin ja tulevat kaikista yhteiskuntaluokista. Harrastus vetoaa miesten ohella erityisesti nuoriin suomalaisnaisiin ja naisopiskelijoihin. Tämä ei ole yllättävää, sillä oluen maistelun ohessa tapaa uusia ihmisiä, kynnys lähteä olutiltaan on matala ja viineihin verrattuna hintataso pysyy kohtuullisena. Jos harrastukseen haluaa paneutua tosissaan, voi tätä varten liittyä olutseuraan, joita on suurimmissa kaupungeissa useampia. Täysin aloitteleva olutintoilija voi aloittaa etsimällä tapahtumia sosiaalisesta mediasta. 

Olutyhdistys BOSA ja muut järjestöt

Suomalaisista olutseuroista suurin on Tampereella toimiva BOSA ry, joka perustettiin vuonna 2003 ja jossa on noin 1 500 jäsentä. Siihen voivat liittyä kaikki opiskelijat tiedekunnasta tai paikkakunnasta riippumatta ja jäsenyys on ikuinen. Jäsenetuina saa tarjouksia tiettyihin juomiin paikallisista baareista opiskeluaikanaan, kutsuja erilaisiin rientoihin ja luonnollisesti pääsyn Bosan omiin olutiltoihin. Lisäksi yleensä kerran vuodessa järjestetään matka ulkomaille yleensä tietyn panimon tuotteita maistelemaan.

Tärkein Bosan tehtävä on kuitenkin tuoda yhteen eri opiskelijayhteisöt ja tiedekunnat, jotka tyypillisesti pysyttäytyvät omissa oloissaan. Oluen parissa pääsee luontevasti verkostoitumaan ja hienostuneempi maistelu pitää homman hanskassa, ainakin tyypilliseen opiskelijaelämän riehakkuuteen verrattuna. Jos olet jo opintosi päättänyt ja haluat mukaan toimintaan, ei hätää, sillä Bosaan voi liittyä myös valmistumisen jälkeen eikä jäsenyyden kriteerejä syynätä turhan tarkkaan. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea hauskanpidosta ja ihmisten tapaamisesta.

Suomen oluenkuluttajien etua valvoo Olutliitto, joka toimii valtakunnallisesti. Sen alla toimii 33 yhdistystä, joiden pääasiallinen tehtävä on järjestää olutiltoja ja maisteluita, ylläpitää panimokulttuuria Suomessa ja levittää tietoutta oman oluen panemisesta. Vuodesta 1995 lähtien on järjestetty Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu, jossa parhaat maltaat laitetaan järjestykseen. Voittaja kruunataan pilke silmäkulmassa Vuoden kotipanijaksi ja palkinnot vaihtuvat vuosittain sponsorien mukaan. Tyypillisesti voittajalle on luvassa laatuoluita tai oluen panoon liittyviä tuotteita.

Kommentit

Kommenttia