Mietitkö verenluovutusta? Näitä 5 asiaa kysytään eniten verenluovutuksesta

Verenluovutus on teko, jolla voi pelastaa toisen ihmisen hengen.

Uusia verenluovuttajia tarvitaan koko ajan. SPR:n Veripalvelun mukaan joka arkipäivä on tarve 800 luovuttajalle, jotta potilaat saavat tarvitsemansa verivalmisteet, joita käytetään muun muassa leikkauspotilaiden, onnettomuusuhrien, syöpää sairastavien sekä keskoslasten hoitoon.

Verenluovutukseen liittyen voi pyöriä mielessä monenlaisia kysymyksiä, etenkin jos ei ole ennen luovuttanut verta. Veripalvelun sivuilla on virtuaalinen avustaja Pisara-chatbotti, jolta voi kysyä mieltä askarruttavia seikkoja.

Veripalvelun mukaan viime vuonna Pisaran kanssa on käyty yli 20 500 keskustelua, joista on noussut esiin viisi yleisintä aihetta. Niiden joukkoon mahtuivat niin tiedot luovutuspaikoista ja verenluovutusväleistä kuin erilaiset luovutussoveltuvuuteen liittyvät kysymykset.

”Omaa luovutussoveltuvuuttaan ei tarvitse jäädä pohtimaan yksin. Jatkuvasti paranevan chatbotin lisäksi verenluovutuksesta kiinnostuneen apuna ovat netissä tehtävä sovinkoluovuttajaksi.fi -pikatesti ja Veripalvelun verkkosivujen kattavat tiedot”, Veripalvelun tiedottaja Tuuli Vuori kertoo.

Vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin verenluovutuksesta löydät alta.

Mitkä lääkkeet estävät verenluovutuksen?

Veripalvelun mukaan useimmat lääkkeet eivät estä verenluovutusta. Itse lääkettä tärkeämpää on useimmiten oire, johon sitä on tarvittu. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden käyttö ei ole verenluovutuseste. Sen sijaan oire, johon niitä on käytetty, kuten vaikkapa kuume tai päänsärky, voi kuitenkin estää luovutuksen. Veripalvelun verkkosivuilta löytyy tietoja eri sairauksien ja lääkkeiden vaikutuksesta verenluovutukseen.

Voiko paikkakunnallani luovuttaa verta?

Verta voi luovuttaa missä tahansa Veripalvelun toimipisteessä tai verenluovutustilaisuuksissa eri puolilla maata. Kiinteitä toimipisteitä löytyy yhdeksästä eri kaupungista. Veripalvelun mukaan lisäksi verenluovutustilaisuuksia järjestetään viikoittain useilla paikkakunnilla. Itselle sopivaa verenluovutuspistettä voi etsiä Veripalvelun sivuilta löytyvästä kalenterista.

Kuinka usein verta voi luovuttaa?

Veripalvelu kertoo, että miehille suositellaan verenluovutusta enintään 3-4 kertaa vuodessa ja naisille 2-3 kertaa vuodessa, mutta nuorille naisille enintään kerran vuodessa. Verenluovutusten väliin on jäätävä miehillä vähintään 61 ja naisilla vähintään 91 vuorokautta.

Minimivälin täyttymisen ja seuraavan itselle sallitun luovutuspäivän voi laskea Veripalvelun sivuilta löytyvällä laskurilla.

”Verenluovutuksessa voi käydä sellaiseen tahtiin, joka itselle sopii – joillekuille se tarkoittaa pian minimivälien täytyttyä, toisille kerran vuodessa. Sitoutuneet verenluovuttajat ovat todella arvokas apu potilaille luovutusvälien tiheydestä riippumatta”, Vuori kertoo.

Miten saan tietää veriryhmäni?

Oman veriryhmänsä saa tietää verenluovutuksen yhteydessä eikä sitä tarvitse tietää ennen verenluovutusta. Veripalvelun mukaan tiedon omasta veriryhmästään saa noin kaksi viikkoa ensimmäisen verenluovutuksen jälkeen. Veriryhmä selvitetään myös jokaiselta raskaana olevalta naiselta ja esimerkiksi silloin, kun potilaalle suunnitellaan leikkausta.

Miten yleisimmät rokotukset vaikuttavat verenluovutukseen?

Yleisimmät rokotukset eivät estä verenluovutusta. Veripalvelun mukaan esimerkiksi korona- tai influenssarokotuksen jälkeen verta voi luovuttaa jopa samana päivänä. Jos rokotuksesta seuraa kova särky, kuume tai muu voimakas reaktio, on ennen verenluovutusta kuitenkin odotettava kaksi vuorokautta oireiden päättymisestä.

Kerroimme aiemmin, että verenluovutus on nykyisin mahdollista yhä useammalle, mistä voit lukea lisää täällä. Lisätietoa verenluovutuksesta ja ajankohtaisen veren tarpeen löydät Veripalvelun sivuilta ja oman ajan luovutukseen voit varata täällä.