Tuntuuko sinusta koskaan siltä, että joku muu kuin sinä itse on päättänyt miten sinun tulisi elää elämäsi?

Elämä on tehty elettäväksi, niinhän meille sanotaan. Kukaan ei vaan kertonut, että elämän kuuluisi mennä tietynlaisen kaavan mukaan. Kukaan ei tullut kertoneeksi, että kaikki odottavat sinun toimivan tietyllä tavalla ja jos et toimi, kyseenalaistavan toimintakykysi tai päätöksenteon motiivisi. Kukapa näistä olisi maininnut?

Jäin miettimään asiaa, kun oma elämäni ei ole mennyt perinteisen kaavan mukaisesti; sen kaavan, jonka mukaan ensin käydään koulut kunniallisesti, sitten laskeudutaan arvolle sopivaan ja koulutusta vastaavaan työpaikkaan, tämän jälkeen perustetaan perhe ja eletään ruuhkavuosia ja kaikessa tässä välissä vielä olisi pitänyt ehtiä hankkimaan asunto, mahdollisesti lemmikkikin ja muuta maallista omaisuutta, kuten auto, laadukkaita huonekaluja ja mahdollisesti kesämökkikin. Eipä vaan minun elämäni tätä kaavaa noudattanut, eikä noudata.

Syystä tai toisesta elämäni on rakentunut varsin erilaiseksi kuin muut ystäväni. Kyllä, minulla olisi varmasti ollut vastaavat lähtökohdat mukavaan ja tasapainoiseen elämään, mutta olen todenteolla valinnut toisin. Olen päätynyt erinäisten sattumien summana tielle, jolta ei ole pääsyä takaisin ‘tavallisten’ ihmisten seuraan ja klubiin. Olen valinnut omanlaiseni tien tiedostaen sen riskit ja haitat. Olen koulutuksellisesti vajavainen, köyhä, perheetön haihattelija. Joku voisi kysyä tässä kohdin, miksi kukaan haluaisi ajautua tieten tahtoen tämänlaiseen tilanteeseen. Syy valintaani on vapaus.

Koen olevani elämässäni vapaa. Saan toimia, kuten haluan, eikä kukaan määrää, miten ja milloin minun tulisi tehdä mitäkin. Olen oman itseni herra – pikemminkin todellinen kuningatar sarjassani – vaikkakin yhteiskunnan mittapuulla minut leimataan melkoiseksi hylkiöksi. Minä kun arvotan matkustelun, elämän ilon, luovuuden ja monipuolisuuden kaiken edellä mainitun tutun ja turvallisen edelle. Minä kun arvostan rohkeutta yli tavanomaisuuden. Ja miksi minä näin teen? Koska se on tapani toteuttaa itseäni ja olla onnellinen; löytää oma kutsumukseni ja tasapainottaa ‘jingini’ ja ‘jangini’.

Normit ja säädökset, uskomukset ja tottumukset vai yksinkertaisesti vapaus– mikä ohjaa sinun päätöksentekoasi? Mihin nojaten sinä teet päätökset ja minkä pohjalta sinä toimit? Oletko sinä kyseenalaistanut nykyiset toimintatavat, vai kuljetko vanavedessä muiden kanssa? Oletko ollut tarpeeksi rohkea uhmataksesi vallitsevaa näkökantaa siitä, mikä on oikein ja mikä väärin? Vai oletko sittenkin ajatellut, että on parempi löytää itsensä niiden asioiden parista, joita varmasti osaa harjoittaa ja joissa voi kehittyä varmemmin? Mitkä ovat sinun syysi toimia siten kun toimit? Kuinka kapinallinen sinä olet?

Kommentit

Kommenttia