Jokainen on varmasti kuullut joskus puhuttavan adrenaliinista. Joku saattaa kutsua itseään jopa adrenaliiniaddiktiksi, joka etsii elämäänsä jännitystä laskuvarjohyppäämisestä tai huvipuistojen hurjimpien laitteiden kaltaisista äärimmäisen jännittävistä aktiviteeteista. Vaikka kyseessä on useimmille varmasti tuttu sana, monetkaan eivät tiedä, mistä adrenaliinissa oikeastaan on kyse.

Tässä artikkelissa kerrotaan tarkemmin adrenaliinista ja siitä, miten ja millaisissa tilanteissa sitä muodostuu ja vapautuu elimistöön. Lisäksi kuvaillaan tarkemmin adrenaliinin vaikutuksia elimistössämme. 

Kuva: Pixabay

Mitä adrenaliini oikeastaan on?

Adrenaliini on hormoni ja välittäjäaine. Sen päällimmäisin ja tunnistettavin vaikutus on hyvänolon ja energisyyden tunne, jota saatetaan joskus kuvailla perhosiksi vatsassa.  Harva kuitenkaan tietää, että adrenaliinin erittyminen vaikuttaa kehoomme lukemattomin eri tavoin. Adrenaliini muun muassa nopeuttaa ja vahvistaa sydämen sykettä, lisää verenkiertoa lihaksiin ja terästää keskittymis- ja huomiointikykyä sekä muistiamme. Asiantuntijoiden mukaan hormoni antaa ihmisille mahdollisuuden kiinnittää huomiota tärkeisiin yksityiskohtiin sekä auttaa aivoja tietojen tallentamisessa. Toisin sanottuna se pyrkii vaikutuksillaan valmistelemaan kehoa suoriutumaan kuormittavasta tilanteesta mahdollisimman hyvin.

Erityisesti urheilijat tai opiskelijat ovat varmasti huomanneet, että sopiva jännitys juuri ennen kilpailua tai koetta laukaisee kehossa adrenaliinin erityksen, josta voi olla hyötyä suorituksen kannalta. Me ihmiset olemme kuitenkin hyötyneet adrenaliinista kautta aikojen, sillä se on toiminut eräänlaisena selviytymiskeinona. Adrenaliinin erittymisestä on hyötyä myös kaikkein kiperimmissäkin tilanteissa — mikäli ihmisen on paettava, saa hän adrenaliinista tarvittavaa lisävoimaa. Adrenaliinin uskomaton vaikutus voi joskus yllättää.

Kuinka elimistö tuottaa adrenaliinia?

Adrenaliinia tuotetaan munuaisten yläpuolella sijaitsevissa adrenaliinirauhasissa sekä pieninä määrinä myös keskushermoston neuroneissa. Kun elimistö tunnistaa kuormittavan tai jännittävän tilanteen, vapauttaa se verenkiertoon silloin jo parissa minuutissa adrenaliinia. Elimiin lähetetään impulsseja, jotka kertovat niille elimistössä vallitsevasta tilanteesta.

Kun adrenaliinia vapautuu verenkiertoon, lisää se aivojen ja lihasten hapen- ja glukoosinsaantia. Adrenaliini vaikuttaa aivojen toimintaan positiivisesti, sillä sen on todistettu parantavan keskittymiskykyä ja erilaisten asioiden muistamista. Laajentuneiden verisuonien ja hengitysteiden myötä elimistö kykenee kuljettamaan tavallista enemmän verta lihaksiin ja happea keuhkoihin, joka parantaa fyysistä suorituskykyä lyhyellä aikavälillä. Tämän huomaa hyvin liikunnan yhteydessä. Esimerkiksi pidempiä matkoja juoksevat tunnistavat varmasti tilanteen, jossa juoksussa hetkellinen väsähtäminen muuttuu yhtäkkiä uudeksi tarmoksi, jolloin juoksu alkaa taas yllättäen kantaa. Kyse on silloin todennäköisesti adrenaliinista, joka panee lihakset ja keuhkot toimimaan.

Kuva: Pexels

Adrenaliinilla on lyhytkestoinen vaikutus

Adrenaliinin vaikutukset eivät ole kovinkaan pitkäkestoisia. Adrenaliinin vaikutus alkaa hyvin nopeasti, mutta toisaalta myös sen tehon kesto on varsin lyhyt. Tavallisimmillaan adrenaliinin vaikutukset kehossa tuntuvat vielä tunnin päästä adrenaliiniryöpystä, jonka jälkeen ne alkavat nopeasti hiipua. Jo muutaman tunnin kuluttua adrenaliiniryöpystä ei ole enää tietoakaan.

Adrenaliinin voimakkaan, mutta lyhytkestoisen vaikutuksen vuoksi kuuleekin puhuttavan adrenaliinipiikeistä, jolloin elimistö terästäytyy huippuunsa hetkellisesti. Jollekin voi tästä tulla mieleen legendaarisesta Pulp Fiction -elokuvasta tuttu kohtaus, jossa Uma Thurman saa kirjaimellisesti adrenaliinipiikin myötä uutta potkua itseensä. Tämä on toki hyvin kärjistetty tulkinta adrenaliinipiikistä, mutta adrenaliinipiikki kuvaa kuitenkin adrenaliinitason äkillistä nousua elimistössämme.

On selvää, että adrenaliinin myötä tehostuvat elintoiminnot tarjoavat positiivisia vaikutuksia ja auttavat meitä suoriutumaan paremmin ja tehokkaammin monenlaisista tehtävistä — niin fyysisistä kuin psyykkisistä. Toisaalta jatkuva ja liiallinen adrenaliini ei välttämättä ole hyväksi. Monilla stressistä tai ahdistuksesta kärsivillä adrenaliinitaso saattaa nousta liiaksi. Mikäli elimistön adrenaliinitasot ovat jatkuvasti korkealla, voi siitä seurata negatiivisia sivuvaikutuksia, kuten korkeaa verenpainetta, univaikeuksia, sydämentykytystä tai hikoilua.

Adrenaliinin vaikutukset on hyvä tiedostaa, mutta kannattaa silti muistaa, että kaiken kaikkiaan sillä on meihin positiivinen vaikutus. Sopivina määrinä tuotettuna adrenaliini saa meidät tuntemaan olomme hyväksi, joka johtuu sitä, että adrenaliini stimuloi myös hyvän olon hormonina tunnetun dopamiinin erittymistä hermostossamme. Kuormittavan tapahtuman jälkeen elimistö palautuu vähitellen normaalitilaansa, mutta mielihyvän tunne saattaa jatkua vielä pitkään sen jälkeen. Ei siis ole mikään ihme, että niin monet rakastavat adrenaliinin aikaansaamaa tunnetta!

Vahvempi vastustuskyky ja parempi muisti

Adrenaliini tarjoaa epäilemättä merkittäviä psyykkisiä ja fyysisiä hyötyjä monenlaisissa tilanteissa. Vaikka sen vaikutuksia pidetään yleisesti ottaen väliaikaisina, voi siitä olla etua pitkälläkin aikavälillä. Esimerkiksi krooninen stressi voi helposti kuluttaa valtavasti energiaa, mutta pieninä annoksina hetkellisesti vapautuva adrenaliini saa aikaan päinvastaisen vaikutuksen: terästäytyminen vahvistaa elimistön vastustuskykyä. Samalla kun adrenaliini valmistelee elimistöäsi puolustautumaan mahdollisilta hyökkäyksiltä, se tulee vähitellen vahvistaneeksi sitä myös pitkällä aikavälillä, jolloin sen alttius esimerkiksi tulehduksille vähenee.

Adrenaliinin vaikutusta muistiin on tutkittu kattavasti. On havaittu, että adrenaliinin kaltaiset adrenergiset hormonit voivat parantaa pitkäaikaista muistia. Henkisesti kuormittavien tilanteiden yhteydessä vapautuvat adrenaliini tehostaa aivojen toimintaa ja auttaa säätelemään ja vahvistamaan erilaisista tilanteista jääviä muistijälkiä. Näin muistijäljet painuvat pitkäaikaiseen muistiin, eivätkä unohdu yhtä helposti. Saatat ehkä itsekin muistaa erityisen hyvin joitain sinulle sattuneita asioita, jotka saivat sinut tolaltaan tai nostivat adrenaliinitasoja jostain syystä.

Adrenaliinia on olemassa eri tyyppejä

Adrenaliinia voi syntyä todella monenlaisissa yhteyksissä. Moni kuvittelee, että adrenaliinin tunne on saavutettavissa ainoastaan hurjia temppuja suorittamalla. Vaikka adrenaliini yhdistetään usein extreme-lajeihin, kuten benjihyppyyn, varjoliitoon, moottoripyöräilyyn tai lasketteluun, ne eivät ole ainoita keinoja lisätä kehon adrenaliinin eritystä. Todellisuudessa extreme-lajeista loitolla pysyvät voivat yhtä lailla saada adrenaliinin virtaamaan veressään, eikä sen kokemiseksi tarvitse välttämättä edes poistua kotoa. 

Adrenaliinin vaikutusta eri ihmisissä on tutkittu paljon. Tutkijat ovat havainneet, että vaikka monet nauttivat suunnattomasti adrenaliinin aikaansaamasta tunteesta ja hakeutuvat tietoisesti tilanteisiin, joissa se on helpompi saavuttaa, ei tämä päde kuitenkaan kaikkiin. Ihmiset reagoivat eri tavoin eri tilanteissa ja joillekin kynnys adrenaliinintuotantoon on huomattavasti matalampi kuin toisilla. Jonkun mielestä vuoristoradassa ajeleminen on hauskaa, mutta siitä ei juurikaan aiheudu fyysisiä reaktioita, kun taas jollekin toiselle se saa aikaan välittömästi valtavan adrenaliinipiikin. Vastaavasti jotkut voivat katsoa millaisia kauhuelokuvia tahansa olematta niistä moksiskaan, kun taas toiselle kauhuelokuvien katseleminen ei tulisi kuuloonkaan.

Korkeat paikat saavat joillakin adrenaliinin virtaamaan. (Kuva: Unsplash)

Arjessa vapautuu adrenaliinia yllättävissäkin tilanteissa

Kohtaamme myös aivan tavallisessa arjessa hyvin usein tilanteita, joiden myötä elimistö tulkitsee adrenaliinin erittämisen tarpeelliseksi. Vannoutuneille penkkiurheilulle urheiluottelun seuraaminen voi olla niin sykähdyttävää, että se saa adrenaliinin virtaamaan jo pelkästä pelin jännittämisestä. Myös ruletti ja muut kasinopelit ovat jännittävää ajanvietettä, joiden pelaaminen saa lähes vuorenvarmasti aikaan adrenaliinipiikin. Yhä useampi casino tarjoaa mahdollisuuden pelata oikean jakajan vetämää rulettia eli live-rulettia reaaliajassa. Ruletin ja muiden live-pelien etenemisestä vastaa oikea ihminen tietokoneen sijaan, mikä on nostanut näiden pelien suosiota. On uskomatonta, että jo niinkin yksinkertainen asia kuin rulettipyörän pyöriminen ja kuulan hyppelehtiminen kiehtovat yhä useampia kotoa käsin. 

Yleisesti ottaen mikä tahansa jännittävä tilanne on omiaan kiihdyttämään adrenaliinin erittymistä elimistössä. Useimmilla meistä on kokemusta esimerkiksi esitykseen tai työhaastatteluun valmistautumisesta. Saatamme jännittää tilannetta kovasti, mutta varsinaisen suorituksen aikana jännitys purkautuu ja elimistöön vapautuu adrenaliinia, joka kirkastaa ajatuksemme ja antaa tarvitsemaamme energiaa. Voisikin sanoa, että monen kohdalla koemenestyksen takana on kovan harjoittelun lisäksi myös riittävän voimakas adrenaliiniryöppy, joka saa meidät yltämään vieläkin parempiin suorituksiin tositilanteessa.

Vaativan suorituksen jälkeen adrenaliinin vaikutus saattaa vielä tuntua elimistössämme jonkin aikaa. Kukapa ei tunnistaisi sitä mahtavan kaikkivoipaa tunnetta, joka seuraa stressaavan esityksen, haastattelun tai kokeen suorittamisen jälkeen? Kyse on, mistäpä muustakaan, kuin adrenaliinista!

Kommentit

Kommenttia