Onnettomuuden voi peittää pelottavankin hyvin – yksi asia kuitenkin paljastaa todellisen olon

Aina toisen pahaa oloa ei huomaa päällepäin. Ihminen voi käydä töissä, tavata ystäviä ja hoitaa arkensa aivan kuten ennenkin, vaikka sisällä kaikki ei olisi hyvin.

Onnettomuus ei nimittäin aina näy itkuna, kiukkuna tai muina voimakkaina tunteenpurkauksina. Joskus siitä voivat antaa vihjeen paljon arkisemmat asiat.

Yksi niistä on tapa puhua.

Kirjoittaja NyRee Ausler nostaa esiin 11 lausetta, jotka voivat toistuessaan kertoa lannistumisesta, pettymyksestä tai siitä, ettei ihminen enää oikein usko asioiden muuttuvan paremmiksi.

Yksittäisestä lauseesta ei tietenkään voi päätellä, että joku olisi syvästi onneton. Jos samat ajatukset kuitenkin toistuvat jatkuvasti, niiden taustalla voi olla enemmän kuin ensiksi näyttää.

11 lausetta, joiden taakse paha olo voi piiloutua

1. Näin tämä nyt vain on

Lause voi ensikuulemalta kuulostaa siltä, että ihminen hyväksyy tilanteen sellaisena kuin se on.

Auslerin mukaan sen taustalla voi kuitenkin olla myös luovuttamista. Ihminen ei välttämättä usko pystyvänsä vaikuttamaan tilanteeseen tai näe mahdollisuutta siihen, että asiat voisivat vielä muuttua.

Hyväksymisen ja toivosta luopumisen välillä onkin ero. Vaikean tilanteen voi tunnustaa ilman, että samalla päättää kaiken pysyvän samanlaisena ikuisesti.

2. Minulla mikään ei koskaan onnistu

Yksi huono päivä tai epäonnistuminen voi helposti saada ajattelemaan näin. Jos lauseesta tulee jatkuva tapa puhua itselleen, näkökulma voi kuitenkin kaventua.

Silloin huomio kiinnittyy ennen kaikkea niihin asioihin, jotka ovat menneet pieleen. Mahdollisuudet ja onnistumiset jäävät helpommin taka-alalle.

Ausler yhdistää tällaisen puheen toistuviin pettymyksiin ja kielteiseen ajatteluun.

3. Mitä väliä sillä edes on?

Jos ihminen alkaa kysyä tätä yhä uudelleen, taustalla voi olla tunne siitä, ettei yrittämisellä ole enää merkitystä.

Auslerin mukaan tällainen puhe voi liittyä toivottomuuteen, motivaation hiipumiseen ja voimakkaaseen väsymiseen elämän vastoinkäymisiin.

Kyse ei välttämättä ole aidosta kysymyksestä. Ihminen saattaa pikemminkin ilmaista, ettei enää näe syytä jatkaa yrittämistä.

4. Ihan hyvin menee, olen vain väsynyt

Väsymys on tietenkin tavallinen osa elämää, eikä siitä itsessään tarvitse päätellä mitään.

Jos ihminen kuitenkin selittää jatkuvasti oloaan väsymyksellä, Auslerin mukaan sen taakse voi joskus piiloutua muutakin. Taustalla saattaa olla esimerkiksi yksinäisyyttä, stressiä, alakuloa tai uupumusta.

Siksi omaa oloa kannattaa kuunnella etenkin silloin, jos väsymys tuntuu olevan jatkuvaa eikä kyse ole vain huonosti nukutusta yöstä.

5. Kukaan ei pidä minusta

Tällainen ajatus voi kertoa epävarmuudesta ja heikosta luottamuksesta muihin ihmisiin.

Jos odottaa jo valmiiksi torjutuksi tulemista, muihin voi olla vaikea luottaa tai päästää heitä lähelle. Samalla voi alkaa tulkita muiden käyttäytymistä oman kielteisen käsityksen kautta.

Pahimmillaan ihminen alkaa itsekin uskoa, ettei hän olisi muiden kiintymyksen tai ystävyyden arvoinen.

6. En enää välitä

Joskus välinpitämättömyys voi olla suojakuori.

Auslerin mukaan ihminen saattaa sanoa, ettei enää välitä, vaikka todellisuudessa hän on pettynyt tai tullut aiemmin satutetuksi. Tunteista etääntyminen voi silloin tuntua turvallisemmalta kuin uuden pettymyksen mahdollisuus.

Lauseen taakse voikin kätkeytyä aivan päinvastainen tunne. Asia on saattanut merkitä ihmiselle paljon.

7. Arvasin, että näin käy

Jos pettymyksiä on kertynyt paljon, ihminen voi alkaa odottaa huonoa lopputulosta jo etukäteen.

Kun jokin sitten menee pieleen, se tuntuu vahvistavan käsitystä siitä, ettei mitään hyvää kannattanutkaan odottaa.

Auslerin mukaan tällainen ajattelu voi ylläpitää kielteistä käsitystä tulevaisuudesta. Menneet pettymykset alkavat määrittää sitä, mitä uusilta tilanteilta odottaa.

8. En ole tarpeeksi hyvä

Omaan riittämättömyyteen liittyvä puhe voi kertoa siitä, ettei ihminen näe itseään kovin myönteisessä valossa.

Ausler liittää ajatuksen heikkoon itsetuntoon ja kokemukseen siitä, ettei kelpaa. Taustalla voi hänen mukaansa olla esimerkiksi vaikeita lapsuuden kokemuksia tai ihmissuhteita, jotka ovat murentaneet käsitystä itsestä.

Kun sama ajatus toistuu tarpeeksi usein, siitä voi vähitellen tulla tapa suhtautua itseensä.

9. Ihmiset pettävät kuitenkin aina

Pettymyksen jälkeen voi tuntua turvalliselta päättää, ettei enää luota kehenkään.

Yhden tai useamman huonon kokemuksen perusteella kaikki ihmiset voivat alkaa näyttää epäluotettavilta. Samalla ihminen saattaa kuitenkin sulkea pois myös sellaisia ihmissuhteita, joissa hän voisi tuntea olonsa turvalliseksi.

Ausler muistuttaa, että ihmiset tekevät virheitä, mutta yksi pettymys ei tarkoita, että jokainen ihminen toimisi samalla tavalla.

10. Tee sitten ihan mitä haluat

Lause kuulostaa helposti välinpitämättömältä, mutta taustalla ei välttämättä olekaan se, ettei asia kiinnostaisi.

Auslerin mukaan ihminen voi sanoa näin silloin, kun hän tuntee itsensä pettyneeksi ja voimattomaksi. Keskustelusta vetäytyminen on keino suojautua tilanteessa, jossa ei enää tiedä, mitä muuta voisi tehdä.

Näennäisen välinpitämättömyyden alla voikin olla paljon tunteita.

11. Minun kohdallani on jo liian myöhäistä

Ehkä selvimmin toivon hiipumisesta kertoo ajatus siitä, ettei oma elämä voisi enää muuttua.

Ihminen saattaa ajatella menettäneensä mahdollisuutensa aloittaa jotain uutta, tehdä toisenlaisia valintoja tai löytää asioita, jotka tekisivät hänet onnellisemmaksi.

Auslerin mukaan juuri tällainen ajatus sulkee mielessä pois muutoksen mahdollisuuden jo ennen kuin mitään on edes yrittänyt.

Sanoilla ei tietenkään voi tehdä varmaa päätelmää toisen ihmisen onnellisuudesta. Samoja lauseita lipsahtaa varmasti lähes jokaiselta joskus.

Huomionarvoisempaa voi olla se, jos toivottomat ja itseä vähättelevät ajatukset alkavat toistua jatkuvasti. Joskus juuri arkinen puhetapa voi kertoa sellaisesta olosta, jota ihminen ei muuten näytä ulospäin.

Lähde: Your Tango