Nainen, vihaatko melua? – saatat olla nero

Tuntuuko sinusta, että vihaat melua enemmän kuin muut?

Monet nerot, kuten Kant, Proust ja Darwin, vihasivat myös melua. Se ei tietysti todista vielä mitään, että juuri melun vihaaminen tarkoittaisi sitä, että olisi nero. Mutta tätä yhteyttä on tutkittu ensimmäisen kerran jo kauan aikaa sitten. Filosofi Arthur Schopenhauer yhdisti 1800-luvulla melun huonon sietokyvyn älykkyyteen ja luovuuteen.

Schopenhauer inhosi oman aikansa paljon melua tuottavia ajoneuvoja, jotka muistuttivat tämän ajan moottoripyöriä. Hänen mukaansa tuohon ääneen verrattuna vasaran hakkaaminen, koirien haukkuminen tai lasten mölyäminen olivat pientä. Mitenhän hän kestäisi tämän päivän ääniä, joka koostuu monenlaisten moottoriajoneuvojen enemmän ja vähemmän meluisista äänistä?

Mitä tämän päivän tutkimukset ovat todenneet melun ja nerouden yhteydestä?

Tämän hetken maailman nerojen on pärjättävä monenlaisten melua tuottavien asioiden keskellä. Viime vuosina Northwestern yliopiston tutkijat ovat havainneet, että tosielämän luovuus ja nerous saattavat liittyä kykyyn suodattaa ”epäolennaisia” aistitietoja.

Jos aistitiedot ns. vuotavat, auttaa se aivoja integroimaan ideoita, jotka ovat huomion keskipisteen ulkopuolella. Se tietysti edistää luovaa ajattelua, joka on neroille tunnusomaista. Tuon mukaan jo Schopenhauer oli oikealla tiellä, kun hänen mielestään he, joilla syntyi parhaiten luovia ajatuksia, poikkesivat helpommin huomion keskipisteestä jo pelkästään melun takia.

Lähde: Psychologytoday