Tällaisissa kotioloissa kasvanut lapsi joutuu muita useammin kiusatuksi koulussa

Lapsen käytös voi muuttua monesta syystä. Ennen iloinen lapsi saattaa vetäytyä, koulumenestys heikentyä tai nukkumisesta tulla vaikeaa. Joskus muutoksen taustalla voi olla jotain, mitä ulkopuolisten on vaikea nähdä.

Tuoreessa, lapsuuden haitallisia kokemuksia käsittelevässä tutkimuksessa nousi esiin erityisen pysäyttävä havainto. Kotona kaltoinkohtelua kokeva lapsi joutuu muita todennäköisemmin kiusatuksi myös koulussa.

Lapsi voi siis joutua kokemaan turvattomuutta juuri niissä kahdessa ympäristössä, joissa hän viettää suuren osan arjestaan.

Kotona koettu kaltoinkohtelu voi näkyä koulussa

Tutkimuksessa tarkasteltiin haitallisia lapsuudenkokemuksia, joista käytetään lyhennettä ACE. Niihin kuuluvat muun muassa fyysinen, emotionaalinen ja seksuaalinen väkivalta, laiminlyönti, perheväkivalta sekä päihde- tai mielenterveysongelmat perheessä.

Tutkimusta johtaneen Makara Mihályn mukaan kotona kaltoinkohdellut lapset voivat olla tavallista haavoittuvampia myös kouluyhteisössä.

Kotona koetut asiat voivat näkyä lapsen käytöksessä ja voinnissa. Koulumenestys saattaa heikentyä, nukkuminen vaikeutua ja muiden joukkoon pääseminen muuttua hankalammaksi. Samalla riski joutua koulukiusaamisen kohteeksi kasvaa.

Siksi lapsen tilanteesta ei välttämättä kerro ensimmäisenä mikään näkyvä vamma. Huomio voi kiinnittyä sen sijaan siihen, että lapsi vetäytyy, arvosanat laskevat tai hän jää vähitellen sivuun omasta porukastaan.

Lapsuuden vaikeat kokemukset voivat kulkea mukana pitkään

Tutkimuksessa tarkasteltiin 1 033 aikuisen lapsuudenkokemuksia. Tuloksissa näkyi yhteys haitallisten kokemusten määrän ja myöhempien ongelmien välillä.

Mitä enemmän vaikeita kokemuksia lapsuuteen oli kertynyt, sitä yleisempiä olivat myöhemmin esimerkiksi itsetuhoiset ajatukset, itsensä vahingoittaminen, päihteiden käyttö ja psykiatriset ongelmat.

Lapsuudessa koettu pitkäkestoinen stressi ei lähteen mukaan myöskään vaikuta vain mieleen. Se voi vaikuttaa elimistön stressireaktioihin ja olla yhteydessä myös fyysiseen terveyteen.

Vaikeiden kokemusten vaikutukset voivat siis ulottua pitkälle aikuisuuteen.

Turvallisilla aikuisilla on suuri merkitys

Tutkimuksessa ei keskitytty ainoastaan siihen, mikä lapsuudessa oli mennyt huonosti. Samalla tarkasteltiin myönteisiä kokemuksia, jotka voivat suojata lasta.

Tällainen voi olla esimerkiksi turvallinen aikuinen, kannustava opettaja, hyvä yhteisö tai ennakoitava ja turvallinen arki.

Tuloksissa useammat myönteiset lapsuudenkokemukset liittyivät pienempiin myöhempiin riskeihin. Yksi hyvä ihmissuhde ei tietenkään pyyhi vaikeita kokemuksia pois, mutta turvallisilla ja kannattelevilla suhteilla voi olla suuri merkitys.

Turvallisen aikuisen ei myöskään aina tarvitse olla oma vanhempi. Hän voi olla isovanhempi, opettaja, valmentaja tai joku muu luotettava aikuinen.

Jaa artikkeli myös ystävillesi!

Lähde: Glamour