Miksi pinna palaa kotona niin herkästi, vaikka töissä jaksat olla rauhallinen? Psykologi selittää

Jaksatko töissä olla kärsivällinen ja rauhallinen, vaikka päivät olisivat kuinka kiireisiä? Mutta kotiin tullessa jo pienikin vastoinkäyminen saa hermot kiristymään. Kuulostaako tutulta?

Varsinkin lapsiperheissä tällaiset tilanteet ovat varmasti monelle tuttuja. Kun arjessa on paljon väsymystä, stressiä ja kaikenlaisia paineita, kärsivällisyys saattaa olla jo valmiiksi vähissä. Silloin läheiselle voi tulla sanottua jotain ikävää, mitä katuu myöhemmin.

Mutta miksi juuri kotona hermostuu niin helposti, vaikka töissä pystyy pysymään rauhallisena?

Psykologi ja kirjailija Julia Pöyhönen selitti Huomenta Suomessa, että yksi syy löytyy kodin tunneilmapiiristä.

Kotona tunteet tarttuvat herkästi

Työpaikalla ihmiset käyttäytyvät yleensä melko rauhallisesti, mutta kotona tilanne on usein toinen.

Varsinkin lapsiperheissä tunteita näytetään voimakkaasti, ja lasten tunnepurkaukset voivat tarttua myös vanhempaan.

Kun siihen yhdistetään vielä oma väsymys, stressi ja mahdolliset taloudelliset huolet, hermot voivat mennä tavallista helpommin.

Pöyhönen kuvaa tätä sytytyslangan pituudella. Mitä lyhyemmäksi oma sytytyslanka käy, sitä pienemmät asiat voivat saada hermostumaan.

Miksi suuttuminen tuntuu tulevan tyhjästä?

Joskus oma reaktio voi yllättää itsenkin. Yhtäkkiä huomaa hermostuneensa voimakkaasti, vaikka ei oikein edes ymmärrä miksi.

Pöyhösen mukaan taustalla voi olla se, ettei omia tunteita ole oppinut tunnistamaan ajoissa.

Moni aikuinen on nimittäin kasvanut ympäristössä, jossa lapsilta odotettiin kiltteyttä ja reippautta. Itkemistä, huutamista, vihaisuutta tai vastaan sanomista ei välttämättä pidetty hyväksyttävänä.

Jos tunteita on tottunut piilottamaan jo lapsuudesta asti, niiden tunnistaminen voi olla aikuisenakin vaikeaa.

Silloin tunteiden kehittymistä ei välttämättä huomaa ennen kuin ne purkautuvat ulos. Pöyhösen mukaan tällainen reaktio voi tuntua vanhemmasta itsestäänkin hämmentävältä tai jopa pelottavalta.

Syyllisyys voi auttaa korjaamaan tilanteen

Kun lapselle tulee sanottua jotain ikävää, jälkikäteen voi iskeä syyllisyys tai häpeä.

Pöyhönen kuitenkin muistuttaa, että syyllisyys voi kertoa myös siitä, kuinka tärkeää vanhemmalle on toimia omien arvojensa mukaisesti ja olla lapselleen hyvä.

Ja vaikka hermot olisivat jo menneet, tilanteen voi vielä korjata.

Pöyhösen mukaan omia tunteitaan ei tarvitse pyytää anteeksi, mutta omaa käytöstään voi. Jos lapselle on tullut tiuskaistua, sitä voi siis pyytää anteeksi.

Näin voit harjoitella omia tunnetaitojasi

Jos tunteita on tottunut tukahduttamaan tai yrittämään päästä niistä nopeasti eroon, uudenlaisten tapojen opettelu voi tuntua hankalalta.

Pöyhösen mukaan tunnetaitoja voi kuitenkin harjoitella arjessa viiden askeleen avulla.

Salli tunteet. Opettele hyväksymään myös hankalat tunteet sen sijaan, että yrittäisit heti päästä niistä eroon.
Huomaa kehon tuntemukset. Kiinnitä huomiota siihen, miltä tunteet tuntuvat kehossa.
Nimeä tunne. Yritä tunnistaa, mitä tunnet.
Harjoittele tunteiden säätelyä. Opettele käsittelemään tunteita ennen kuin ne kasvavat liian voimakkaiksi.
Etsi ratkaisuja. Puhu tunteistasi ja mieti yhdessä muiden kanssa kompromisseja, jotka voisivat helpottaa arkea.

Tarkoituksena ei siis ole vain huomata omaa suuttumista ja jatkaa sen jälkeen aivan kuten ennenkin. Tärkeää on myös löytää keinoja, joilla arjesta voisi tehdä sujuvampaa.

Tee suunnitelma vaikeita hetkiä varten

Pöyhönen suosittelee miettimään jo etukäteen, mitä tehdä silloin, kun hermot alkavat kiristyä.

Oma turvasuunnitelma voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että poistuu hetkeksi toiseen huoneeseen tai ottaa vähän aikaa rauhoittumiseen.

Tärkeintä olisi huomata oma tunnetila jo ennen kuin pinna ehtii palaa.

Tunnetaitoja voi yleensä harjoitella kotona. Jos taustalla on kuitenkin traumaattisia kokemuksia ja tunteet tuntuvat erityisen vaikeilta kestää, Pöyhönen suosittelee harjoittelua ammattilaisen tuella.n suosittelee harjoittelua ammattilaisen tuella.

Lähde: MTV Uutiset